Puolan kapinat vv. 1831 ja 1863

Esittänyt
Z. Yrjö-Koskinen
Porvoossa, Werner Söderström, 1903.
Esihuomautus. I. Katsaus Puolan entiseen historiaan. II. Perustuslaillinen aika Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n hallitessa. Metelit Varsovassa syksyllä 1830. III. Puolalaisten kapina v. 1831. IV. Paskewitsh'in hallitus vv. 1831—1856. V. Aleksanteri II:n ensimmäiset hallitusvuodet. VI. Markiisi Wielopolski'n uudistuspuuhat. VII. Salamurhan-yritykset. Ilmikapina v. 1863.
Lähteenä on käytetty, muita mainitsematta, Henry Lisicki'n Le marquis Wielopolski, sa vie et son temps , painettu Wien'issä 1880, kahdessa osassa. Suomalaisen yleisön tarvetta myöden meidän on tietysti täytynyt miten mahdollista supistaa esitystämme. Emme kuitenkaan luule jättäneemme mitään tärkeämpää tosiasiaa huomioon johdattamatta.
Rauhaniemellä Kesäkuussa 1903.
Ymmärtääksemme Puolan kansan kohtaloita menneellä vuosisadalla, emme voi kokonaan jättää lukuunottamatta sen entisyyttä, joka antaa selvän kuvan tämän kansakunnan omituisesta luonteesta.
Kuten tiedämme Puolalaiset kuuluvat Slavilaiseen rotuun ja ovat siis likeistä sukua, toiselta puolen Tshekkein kanssa Böhmissä ja Moraviassa, toiselta puolen Venäläisten eri heimoille, joista nykyään vallitsevat Suur-Venäläiset ovat heistä kaukaisimmat, mutta Ruthenit eli Russiinit ja Pikku-Venäläiset lähimpinä naapureina kaakon puolelta. Koillisessa on rajana ollut Litvan rotu, alkuperänsä puolesta aivan vieras, mutta valtiollisten tapausten kautta Puolalaisiin sitten liittyneenä. Etelässä taas Magyarien suomensukuinen kansakunta 9:nnen vuosisadan lopulla perusti valtansa Karpathien eteläpuolella. Mutta lännessä ja viimein pohjosessakin Saksan kansa, joka jo hyvin varhain valloittajana tunkeutui Elbe-virran yli itään päin, hävittäen matkallansa useita slavilaisia heimoja, on tullut Puolan kansallisuuden naapuriksi. Näiden mainittujen kansojen välissä on siis aina ollut Puolan kansan maantieteellinen asema. Se on niinmuodoin umpimäärin ulottunut kahden puolen Weikseliä, lähemmäs Oder'ia lännessä ja Bug'in tienoille idässä. Valtiolliset rajat taas ovat suuresti vaihdelleet kansan historiallisten onnenvaiheiden mukaan. Lyhyt katsaus näihin vaiheisin on tässä tarpeellinen.