Lehtisiä mietekirjastani

Kirj.
Zacharias Topelius
Suomentanut Juhani Aho
Porvoossa,
Werner Söderström Osakeyhtiö,
1909.
Ulosantajain esipuhe Kuinka ajatukset kuihtuvat Uskoni Usko ja tieto Kuolemattomuus Iankaikkinen elämä Synti, armo ja omatunto Paha Kaikki-yhteisyys Sallimus Ihmeteot Enkelit Tuhatvuotinen valtakunta Tuomio ja maailman loppu Maanpallo maailman-kaikkeudessa Ihminen maailman-kaikkeudessa Valo Elämä Suku ja yksilö Minä Lapsi Nuoruus Elämän kesä ja syksy Rakkaus Koti Koulu Kansa ja isänmaa Kirkko Saarnamies Opettaja Painetun sanan edesvastaus Sanomalehdistö Puolueet Raha Työ Ajatus Suuruus Unhotetut Muistopatsaat Maine Kirja Määräperäisyys maailman historiassa Perusviivat
Tähän toistakymmentä vuotta sitten alkoi Z. Topelius koota
Mietekirjansa hajanaisia lehtiä, jonka ensi suunnitelman hän jo
oli laatinut v. 1870. Hänen tarkoituksensa oli antaa jälkimaailmalle
tilaisuutta tutustua hänen personalliseen käsitykseensä ajan ja
iankaikkisuuden suurista kysymyksistä, ei sen vuoksi, että hän olisi
pannut mielipiteilleen mitään ratkaisevaa merkitystä, vaan koska
hän tunsi sisällistä tarvetta esittää ne hedelminä pitkän elämän
kokemuksista.
Alkuperäinen suunnitelma sisälsi paljon suuremman määrän kirjoituksia
kuin mitä tekijä ehti sepittää. Nämä ovat vaan Lehtisiä
mietekirjastani , jotka nyt hänen kuoltuaan julaistaan. Puhtaaksi
kirjoittaessaan ja järjestäessään eri kirjoituksia ovat ulosantajat
seuranneet tekijän viimeistä suunnitelmaa: kirjan sisällöksi, mutta
niitä lehtiä uudelleen painoon toimitettaessa, jotka ovat olleet
julaistuina aikakauskirjoissa ja kalentereissa, on seurattu aikaisempia
käsikirjoituksia, koska tekijä tuollaista lehteä satunnaisesti
julaistessaan siihen usein kokosi ja supisti useampien kirjoitusten
sisällön.
Kunkin kirjoituksen alla olevasta päiväyksestä näkyy, että kaikkein
useimmat niistä ovat syntyneet v. 1895 eli vähän sen jälkeen kuin
tekijä seitsemänkymmenen seitsemän vuoden vanhana oli parantunut
hengenvaarallisesta taudista. Sen johdosta Mietekirjan suunta osaksi
muuttui. Hengellinen sisältö tuli pääasiaksi, ja lehdet uudesta
oikeinkirjoituksesta, naiskysymyksestä, kuvaamataiteesta, tieteistä,
kuolemanrangaistuksesta, ruumiinpoltosta y.m. jäivät kirjoittamatta.