Regina von Emmeritz: Näytelmä viidessä näytöksessä

Produced by Jari Koivisto
Näytelmä viidessä näytöksessä
Kirj.
Suomentanut
Eino Leino
Porvoossa, Werner Söderström, 1899.
Ensi näytös.
Tornikammio Emmeritzin linnassa. Niukasti kalustettu. Seinällä Saksan kartta. Kardinaali Attilio Sforza istuu pöydän ääressä. Hänen edessään seisoo Anselm, Helmbold ja Hieronymus, viimemainittu viittoen karttaan ja samalla jatkaen ulottamaansa raporttia.
Ensimmäinen kohtaus.
Hieronymus. Attilio Sforza. Anselm. Helmbold.
Se varsin varmaa on, en sitä kieltää saata, jo tänne Ruotsin tie käy kohti Frankinmaata, on heidän Breitenfeld, on lyöty joukkomme. Harz turhaan harjojansa nostaa myrskylle: Tulen Ilmenausta, — siellä välkkyi Ruotsin rauta; Schleusingenissa mua uhkas kahleet, hauta, ja Arnstadtissa samoin, Schweinfurthissa myös. Koko Königshofen taasen valvoi vallityöss'; sen portit aukesi, kun näkyi Ruotsin hampaat, ma kansan asestin, — ne pakeni kuin lampaat Joka maassa Magog on, Gog joka kukkulal, kaikk' kaatuu, sortuu, murtuu, voittaa Belial. Se, teidän jaloutenne, viestini mun Teille, nyt viisaudellenne jää jakaa neuvo meille.
Sun viestis, veljeni, se turmaa ennustaa. Ei epäilystä, vaarassa on Frankin maa. Se ukkonen, mi alkoi Tillyn astunnalta, on haihtunut, kuin pilvi pohjatuulten alta. Jo toinen Attila käy keihäs kädessään pyhän kirkon kimppuun, pyrkii ristit repimään. Uljuutta miehet! Elkää vaaraa suurennelko! Ei hädäss' itku auta eikä parku, pelko, vaan Hän, jok' kaikki myrskyt tuntee, hallitsee ja päivänpaisteheksi kääntää kirkolleen. Täll' ajall' ankaralla pyhä Rooma tänne mun, nöyrän poikansa, lähettää hädillänne ja teidän viisautenne neuvot kuultuain mun käskee toimimaan kuin vaatii aika vain. Tää pyhä valtakirja, Rooman vahvistama, (Näyttää valtakirjan.) suo mulle rajattoman oikeuden saman, kuin häll' on, yli ruumiin, sielun jokaisen katoolilaisen kuin myös vääräuskoisen. On tärkki aikani. En jouda viipymähän. Siis neuvo antakaa nyt ajan myrskyyn tähän. Sa, veli Anselm, nuorin olet. Puhu sa!