KILPAKOSIJAT.
En tiedä, laulanko nyt jo mun joutsenlauluain, ja sävelten helkkyellen käyn kohti kuoloa vain.
Tai nytkö vasta päivä
mun nousee loistossaan,
ja soittooni sylkytellen
käyn kohti lempeä vaan.
Kas käteni toinen mulla on olalla kuoleman, mut toisessa näät sä ruusuin niin tummina hehkuvan.