MOOSEKSEN SAUVA
Joh. Öhguistin mukaan
Vain kerran hän kosketti kylkeä vuoren,
jo pulpahti pisarat alta kuoren.
Ja povesta kuollehen kallion,
elon virrat etsivät auringon.
Joka päivä mahtava sankari
näkymättä saapuvi luokseni.
Ja henkeni hetteet pyrkivät soiden
ylöspäin yhä riemuiden, kapinoiden.
Nyt kohoo käsi: ja laulavan laineen
jo kuulen puhkovan kallion paineen.
Vaan arkien hälinä korvat sulkee, —
hän sauvan laskee ja ohi kulkee.