MORITURUS
Itse lyhteen maahan lasket,
istut majas eteen,
katsot, kuinka painuva päivä
heittää varjot veteen.
Toisia käsket: työtä tehkää,
vielä pitää poutaa,
kylväkää ja kyntäkää,
ennen syksyä, routaa!
Itse huomaat, kuinka häly
hiljaisuudeks haipuu,
kuulet, kuinka elon äänet
vaikenee ja vaipuu.
Toisia kutsut: taistelkaa!
soivat sotatorvet!
ristiretkeen rientäkää,
kansoittakaa korvet!
Itse kuulet kuolon kutsun,
pimenee jo ilta,
tunnet tulevan jäisen viiman
tähtien tanhuilta.
Toisille huudat: eläköön elo,
nouskoon voiton lippu!
Itse katsot, kuinka lankee
ilta, esirippu