YLITSE MUURIN
Ylitse muurin yössä kukat sataa, hyväily arka ohikulkijalle, ylitse muurin vieraan, ynseän, kuin kädenanto oudon ystävän, tervehdys kesäyölle tuoksuvalle.
Niin vitkaan täällä elo vierii, mataa, etäälle pyrkii, ehtimättä sinne, kuin vuosisadat nukkunut se ois, heräjää hetkeksi, taas nukkuu pois, ikävöi ijät, tietämättä minne.
Ylitse muurin yössä kukat sataa.