ENTISISTÄ JA NYKYISISTÄ AJOISTA (1907).
Ruvennenko runoilullen
Tämän ajan asioista; —
Kuinka ajan kunkin kulku
Menojansa muutteleepi.
Samoin kaikki kansan toimet
Tapojansa toimittaapi
Aina kullakin ajalla;
Kuin on täällä kulkeminen,
Milloin myötä-, milloin vasta-
Tuulta täällä soudettava
Tämän maaliman merellä,
Ihmisillä ilman alla.
Kuitenkin on kulkijoilla,
Nykyajan asujoilla
Monenmoista muuttelua;
Joita nyt nykyinen aika
Tuopi etehen enemmän
Kaiken kansan keskentehen.
Kun on vielä vaaliajat,
Valtiollen valmistukset,
Edusmiesten evästykset.
Näistä ompi nähtävänä,
Näistä toimista tulokset,
Kuinka ompi Suomen kansa
Eri seuroiksi erinnä,
Pukeutunna puolueisiin,
Joita on jollain nimillä.
Siitäpä tulevi sitten,
Ett on kansasta kadonnut,
Sopu kaikki sortununna,
Veljeys manallen mennyt,
Mielet monimielisiksi;
Joista syntyy sanasota,
Kiistelyjä kiivahia.
Vaan mikä puolueista parahin
Ompi maata moittimassa,
Vielä vanhoja tapoja,
Se on suuret sosialistit,
Mokraatit monilukuiset;
Jotka kautta kokousten
Juttujansa jutteleepi;
Akitaattorien avulla.
Vaan on näissä joutavia
Monen puolueen puheissa.
Nää on aina alkusyynä
Että seuroja enemmän,
Puolueita kaikin paikoin.
Ompi sitten syntymässä.
Eri seuroiksi elämä
Turmiollen turmeltuupi;
Josta näky nähtävänä,
Edessämme esimerkit,
Miten on mielet muuttunehet,
Sopu kaikki sortununna
Kansan kaikissa tiloissa.
Paha on nähä näkevän,
Paha kuulla kuulevankin.
Toista oli aika ennen,
Viime vuosikymmeniset.
Eipä silloin elämässä
Ollut paljon puolueita;
Oli kaksi kaikestansa:
Olihan omat suomalaiset,
Vaarit vanhat ruotsalaiset.
Nyt on uudet urohomme
Ottanehet ohjelmaansa
Kutsut kuudella nimellä.
RAUTATIE-KOKOUKSESSA PIEKSÄMÄELLÄ 6 p. heinäk. 1898.
Kuin ma satuin saapuvillen,
Koska kokousta pitivät
Tehtävistä rautateistä,
Mikä paikka ois parahin
Poikkiradaks' Pohjanmaallen.
Oli myöskin oivanlailla
Tänne tullut ukkosia
Seurakunnast' seitsemästä.
Mitäs äijät äykäsivät,
Kun oli linjasta kysymys?
Mistä halus Haukivuori,
Vaatimus oli Virtasalmen,
Mistä paras Pieksämäen,
Haluaisi Hankasalmi,
Jutteleepi jäppiläiset.
Kysyttyä komitean,
Mikä paikka ois' parahin,
Kaikki vaarit vastajaapi:
»Kodin kautta kulku suorin,
Kynnys väärä on kylähän.»
Mik' oli tieto tilastoista,
Viemisistä muillen maillen,
Koottuna komiteallen?
Suuret summat Pieksämäki,
Harkinnut ol' Hankasalmi
Tuotavaksi tukkisummat
Lähes miljooniin menevät.
Entäs sitten sarvipäitä,
Tuhansia teurahia,
Vielä voita varsin paljon,
Jonka katsoi komitea
Liioitelluksi luvuksi
Yhden vuoden vaihtuessa.
Tämän tunsi tuhmempikin
Ettei ole ensinkänä
Tässä kohtuutta katsottu
Laskuja nyt laitettaissa.
Vielä paljonkin puhuivat,
Kovin paljon kiistelivät
Paikkakuntansa paraaksi
Keski-Suomen kuuluvissa,
Jok' ei tienne tarkemmasti,
Erittäinkin etäisimmät.
Luulis ehkä Eedeniksi,
Aatamin asuntomaiksi,
Paratiisiksi paraaksi.
Mitäs vielä viimeiseksi
Vaatimus on Rautalammin?
Onko siellä ollenkana
Kuten muilla muutamilla
Viljavasti viemisiä
Maalimankin markkinoillen,
Joista tuloa tulisi
Vähänkänä valtiollen.
Mutt ei miehet Rautalammin
Ole liikoja lukenna
Tilastoihin, tietoihinsa,
Kysymyksiin komitean;
Sitä vaan he vaatisivat
Että se entinen linja
Tarkoin tutkittu tulisi,
Saisi säädyn suostumusta,
Tulisi jo tehtäväksi
Suonenjoelta Suolahtehen.
Kyll' ois' vielä kehumista,
Kuten miehillä muillakin,
Vaan oomme liiaksi likiset
Kehumahan kuntiamme.
Vaan se kuuluis kauniimmalta,
Kuin se kuuluis toisten kautta
Kehuminen, kiittäminen.
Viel' ois sana sanottava
Seudustakin seutukunnan,
Kuinka tääll' on suuret kosket,
Vesiseudut verrattomat.
Jos ois jokin kulkukeino
Paikkakunnalla parempi,
Totta syntyis suurempia
Tehtahia tehtäväksi;
Kosket kovat, kuohuvaiset
Tulolähteeksi tulisi.
Vielä viimeksi sanelen
Kokouksesta komitean.
Kiitän herroja hyviä,
Palmeenillen sanon paljon,
Joka johti komitean.
Kaikk' oli käytös kansallista,
Seurassa sopiva sääntö;
Enkä kuullut ensinkänä
Herrain ruotsillen rupeevan,
Kuten tahtoo tapa olla;
Kaikki kävi keskustelut
Suomen suorilla sanoilla,
Talonpojan tuttavalla.