LAULU-EHDOTUKSIA.
Aina sorja Suomen kieli
Kaikukoon sun huuliltais,
Asukoon Suomen mieli,
Laulaja, sun rinnassais!
Suomen laulu.
(Lauletaan kun: Hör hur herrligt sången kallar.)
Kuule, kuinka soitto kaikuu,
Väinön kanteleesta raikuu:
Suomi laulelee!
Suomi laulelee!
Kuule, hongat huokaileepi,
Kuule, kosket pauhaileepi:
Suomi laulelee!
Suomi laulelee!
Katso, jäät kuin pohjasessa
Välkkyy päivän paistehessa,
Suomi laulelee!
Suomi laulelee!
Katso, loistaa taivahilla
Pohjan palo iltasella:
Suomi laulelee!
Suomi laulelee!
Ihanaiset laaksot, joissa
Purot lausuu kukastoissa:
Suomi laulelee!
Suomi laulelee!
Ja nuo metsät tunturilla
Koska kaikuu ehtosilla,
Suomi laulelee!
Suomi laulelee!
Kaikkialla ääni kaikuu,
Kaikkialla kielet raikuu:
Suomi laulelee!
Suomi laulelee!
Syöntä jos on suotu sulle,
Murheess' ilossaskin kuule:
Suomi laulelee!
Suomi laulelee!
Serenadi.
(Lauletaan kun: Sakta vestanflägtar susa).
Hiljaan tuuli huokaileepi
Illall' unta nähdessään,
Puro yksin kohiseepi.
Lintu nukkuu pesässään;
Lehto hiljainen on aivan,
Koreilevat tähdet taivaan,
Kuukin loistaa lemmiten:
Sulo suvi-ehtonen.
Rukous.
(Lauletaan kun: Sakta, sakta eder häfven).
Herran luokse kohotkaatte
Hiljaan hartaat rukoukset,
Taivahille kaikukaatte
Vienot lauluhuokaukset.
Rusouksein annan sulle,
Laupias ja armas aina,
Enkelis sä anna mulle
Varjoks, ettei orjuus paina.
Pakene kanssani!
(Lauletaan kun: Entflieh mit mir, j.n.e.)
Pakene taas, oo vaimoni
Ja lepää rinnallani mun.
Ja kaukana mun syömmeni
On kotihuonehesi sun.
Ja jos et lähde, kuolen mä.
Jäät yksin tänne maailmaan;
Jos jäät sun isäs luokse sä.
Niin oot kun vieraan luona vaan.
Ylioppilaisten laulu.
(Lauletaan kun: Dåne liksom åskan, bröder).
Kaikukohon laulu maamme,
Niinkun ukko jyrisee;
Edespäin nyt astukaamme.
Sydän lämmin sykäilee;
Laulusta me voiman saamme,
Laulu syömmen aukasee.
Siis nyt käsi käässä teemme
Laulain valan kallihin:
Veri, henki Suomellemme;
Terve maamme rakkahin!
Kevätlaulu.
(Lauletaan kun: Unsre Wiesen grünen wieder).
Niitty jälleen vihannoipi,
Nurmi kukkii tuoksuen.
Peipon riemusävel soipi,
Leivo lentää laulellen.
Metsä muuttuu ihanaksi,
Lemmen ääni kaikuvi,
Paimen yltyy rohkeemmaksi,
Neitonen on hellempi.
Kevät kukkaa verhoileepi
Lehtisillä hienoilla.
Terän vuokon valkaiseepi
Hopealla kirkkaalla,
Lehdistänsä kohouupi
Kielokainen tuoksuen,
Koristeeksi valmistuupi
Viattoman rinnallen.
Nuokkuileepi varrellansa
Esiköinen kultanen,
Kuusain kiertää oksiansa,
Suojaa suoden rakkaillen.
Lämmin ilma kuiskuttaapi
Meille lemmen äänellä,
Keväänsulo vaikuttaapi
Tuntehia syömmessä.
Serenadi.
(Lauletaan kun: Som hennes klara öga).
Kun silmäns kirkkahasti,
Kun sieluns kauniisti,
Tul' ilta joutusasti,
Tuo toivo syömmeeni!
Kun maa on valotonna,
Ja lamppu himertää,
Kun lempi toivotonna
Yöll' itkee tyynellä;
Niin lähden sinne, jossa
On kultain akkuna,
Ja lausun laulelossa
Mun syömmein tunteita.
Väinämön soitto.
(Lauletaan kun: Vårvindar friska).
Tuulonen entää,
Lehtohon ientää,
Armahan luo kun lentelisi.
Virtaset pauhaa,
Etsien rauhaa,
Ne meren pohjaan rientelevi.
Sykkäile syömmein, kuultele sie,
Kaiun kun laaksoon tuulonen vie;
Väinämö soittaa,
Kieliä koittaa,
Silläpä lientää hän suruain.
Syöntäni kaivaa!
Voi sitä vaivaa,
Kultani luotain kun erosi!
Kun erosimme,
Niin sylelimme,
Muiskua soin mä kullalleni;
Nurmi se silloin oli vihanta,
Kuultihin rastaan lauleloa.
Väinämö soittaa,
Kieliä koittaa,
Silläpä lientää hän suruain.
Laulajain lippu.
(Lauletaan kun: Sångarfanan åter höjes).
Lippusemme kohouupi
Taivahille sinisille,
Joka silmä riemastuupi,
Laulu lausuu sydämille.
Eespäin, veljet, laulain käykäämme,
Riemu, viini ompi seuranamme,
Yli vuorten, laaksoin, järvein, metsäin
Laulu kaikukoon, hurraa!
Niin,
Laulu kaikukoon, hurraa!
Nyt kukkarannalla
Maistella
Aiomme
Maljasta;
Siis sinne menkäämme
Nyt riemuin me,
Nyt riemuin me.
El' itke neitosein,
Ruusu ei
Kuolla saa
Poskelta.
Sylissäs valkamain
Ma etsin vain,
Mä etsin vain.
Suomalaisten huokaus.
(Lauletaan kun: Håll dig du höga Nord).
Oi! terve Pohjola,
Isiemme onnela!
Voimamme,
Henkemme.
Sinulle uhraamme.
Oi! terve urhola,
Vapauden valkama!
Sointuisuus,
Vakavuus,
On meidän oppiamme.
Oi! terve vapaus,
Sä kansain ihanuus!
Eipä ken
Orjuuteen
Voi syöstä poikiamme.
Terve!
Terve!
Terve sa,
Suomenmaa!
Luonto ja sydän.
(Lauletaan kun: Hör jag forsens vilda fall).
Kun mä kosken pauhinan
Kuulen kaukaa kaikuvan,
Sekä tuulen säveleitä,
Mietin; myös on syömmessä
Voiman, lemmen ääniä,
Kuunnella mä tahdon heitä.
Kun mä kuulen lehdossa
Kuinka tyynell' illalla
Lintu laulaa aina,
Niin mä mietin: riemuitse,
Sielu, elon onnelle;
Ei sen huolet paljon paina.
Serenadi.
(Lauletaan kun: När i nattens sköte säll).
Yön kun helmass nukkuva
Lepää antuaana,
Neitoin huonehelle ma
Juoksen rakkahana.
Toivon keskiyössä ma
Hyvää yötä rauhaa.
Kuiskan: nuku makeesti,
Kultain, pois kun lähden,
Riemuelkoon syömmesi,
Lemmest' unta nähden;
Minun näyttää maatessa:
Uskon sulle vannon ma.
Kevääntulo.
(Lauletaan kun: Våren är kommen).
Jo kevät joutui!
Kaste se päilyy,
Taivahan kansi
Sininen on.
Kultaset tertut
Raidoissa häilyy,
Niittymme loistaa,
On lumeton.
Aallot ne kiikkuu,
Ja purot liikkuu,
Tuulonen huiskaa,
Lemmetär kuiskaa.
Laaksossa vuokko nuokkuva on
Korkeella leivo ilmassa laulaa:
Nyt kevät on!
Hurraa! hurraa!
Jo kevät joutui,
Kaste se päilyy,
Taivahan kansi
Sininen on.
Kultaset tertut
Raidoissa häilyy,
Niittymme loistaa,
On lumeton.
Halu maalle.
(Lauletaan kun: Vintern rasat ut j.n.e.)
Talvi on jo laannut raivoomasta,
Sulain talven kukat varisee,
Kevään sulo joutuu taivahasta,
Päivä metsää, vettä suutelee;
Koht' on suvi, aallot liikkehessä;
Kullanmoisna kukkaverhona
Ovat niityt päivän heltehessä,
Sekä lähteet tanssii lehdoissa.
Haluun maalle! sana lintusille,
Tuuli, että heitä rakastan,
Veelle, koivuille ja lehmuksille,
Että heitä nähdä haluan,
Nähdä vielä niinkuin ennen heitä,
Nähdä puron kirkkaan tanssia,
Kuulla lehdoss' rastaan säveleitä
Vesilinnun lemmenlaulua.
Yksinäinen.
(Lauletaan kun: Och trasten bor i skogen der).
Asuupi rastas metsässä,
Hän vanhemmitta on,
Tok ilotellen visertää
Ja ompi huoleton.
Vaan o! häll' ompi rakkaansa,
Ja uskollinen kultansa,
Mi ain' on hänen luonansa,
Siis laulaa suruton.
Mun täytyy yksin olla nyt,
Ei mull' oo ystävää,
Sit' usein oon mä miettinyt,
Ja vielä mietin mä.
Ah! poissa ompi rakkaani,
Merelle kultain matkusti,
Vaan kun rientää luokseni,
Niin riemuitsen myös mä.
Oi, Suomen lapsi!
(Lauletaan kun: O, barn af Hellas).
Oi, Suomen lapsi! älä pois
Sun maatas vaihda sa,
Sill' vieraan leipä kova ois,
Sen ääni kaijutta.
Sen taivas, päivä synkeä,
Ei syömmens syöntäs ymmärrä
Oi, Suomen lapsi. älä pois
Sun maatas vaihda sa.
Oi, Suomen lapsi! kaunotar
On maasi järvineen,
Sen rannikolle Runotar
On suonut seppeleen,
Sen päivä, tuul' on lämpönen,
Sen taivas tuhattähtinen;
Oi, Suomen lapsi! kaunotar
On maasi järvineen.
Siis Suomen lapsi, ainiaan
Sun maatas muista sa,
Ei onnea ei rauhaakaan
Oo maalla vieraalla;
Ties vaikka minne kulkisi,
On kotimaassa juuresi.
Siis Suomen lapsi, ainiaan
Sun maatas muista sa.