KEVÄTHURMIO
Meri vapaa on. Jäät pirstaksi lyö aallot nuorina maihin, Ja reväissyt pois silmästään on taivas harmaan kaihin.
Valo tulvehtii! Alas hajonneet
on ahtaan murheeni seinät.
Ja raunioon kevät kasvattaa
kuin hetkessä kukkivat heinät.
Nään esteettä. Miten kauas vain!
Ei katseeni rajoja tapaa:
On vallassain koko maailma,
olen niinkuin jumala vapaa!
Voi, kevät on minut huumannut!
Soi lauluna tulinen veri.
Olen ainakin hetken onnellinen
ja kesytön niinkuin meri.
Kevät kaikkien on! Vain elämää
ja naurua täyteen huoneet!
Mitä murheista, me olemme
jok' ainoa kevättä juoneet!