UUSI KEVÄT
On niinkuin lävitse pilvien jo auringon nähdä vois, ja pisarat takana ruutujen kuin valosta raskaat ois.
Jo lentää lokit valkeat
yli sataman jäisen veen.
Yön, kuoleman raskaat ulapat
nyt aukee kirkkauteen.
Ja ihme: kivessä sydämen kipu ihana liikahtaa, kun siivet kuolleen kaipauksen taas lentoon aukeaa.