ENSIMÄINEN KOHTAUS.
Markkinat. Markkinaväkeä. Pekka.
1:NEN MARKKINAMIES: Kuka tuolta tulee. Hämärältä ei erota.
2:NEN MARKKINAMIES: Kuka kumma—
3:S MARKKINAMIES: Pekka se on, viskaalin renki.
1:NEN MARKKINAMIES: Totisesti onkin.
2:NEN MARKKINAMIES: Nyt tulee pian itse viskaalikin.
3:S MARKKINAMIES: Saamme kuulla Pekalta. Hyvä olis kun tulis viskaali. Kuuluu pahoja sanomia; sotamiehiä ovat taas ruvenneet ottamaan. Ajavat väkeä kokoon joka taholta yhtaikaa, ettei enää tahdo päästä pakosalle.
1:NEN MARKKINAMIES: Tuoss' on jo Pekka.
USEAT MARKKINAMIEHET: Terve mieheen Pekka! Mitä kuulumisia.—
PEKKA: Terve miehet! En ole pelkkä Pekka. Olen sihteeriksi korotettu.
Räisälästa tultuamme viskaali itse korotti. (Miehet nauravat).
1:NEN MARKKINAMIES: No, no, terve sihteeri!
PEKKA: Viskaali saapuu tänne kohta. Pitkiltä matkoilta tulemme, suurien salojen kautta. No tuokaas esiin eväitänne, nälkä on ja jano. (Istuu kivelle, vasemmalla).
4:S MARKKINAMIES: Kas tässä kalakukko, leikkaapa siekale.
5:S MARKKINAMIES: Minulta saat talkkunapiiraisia.
6:S MARKKINAMIES: Otapas otrarieskaa, pannukakkua.
7:S MARKKINAMIES: Maistapa oluttani päälle.
PEKKA: No, no, en kaikkea hyvää saa yhtaikaa suuhuni, pankaa tuohon ympärille. Kuinka markkinat käy? (Rupeaa syömään.)
1:NEN MARKKINAMIES: Kaikki hyvin tähän asti. Viipurin puolelaisia odotamme turkiksia ostamaan.
2:NEN MARKKINAMIES: Ei yhtään herraa ole tähän asti näkynyt.
3:S MARKKINAMIES: Ja kauppaväkeä hiipii näkyviin joka suunnalta.
2:NEN MARKKINAMIES: Vakoojat panimme tuonne vaaralle. Pelkäsimme sotaväen kirjoitusta. Jos näkevät herroja, kohta meille ilmoittavat, ja me hajoamme.
PEKKA: Kohta loppuu herrain valta!
1:NEN MARKKINAMIES: On kestänyt miehen iän, loppuneeko päivässä.
PEKKA: Suuria uutisia tuon mukanani.
USEAT MARKKINAMIEHET: Mitä sanoo hän? Kuulkaa, kuulkaa! Onko viskaalimme taas jotain kepposia niille tehnyt? Kerro meille uutisesi!
PEKKA: Viskaalimme on aina liikkeellä. Ja suuri on aina hänen apajansa saalis.
MARKKINAMIEHET (nauravat): No niin on; niin on!
PEKKA: Näätsen kun lasken sormillani, yks: erotimme pormestari Kröönin virasta, kaks: toimitimme Plankenhaakenin vankeuteen, kolme: tulli-inspehtori Tuomassonin kunniattomaksi ja suuret sakot, neljä: Savonlinnan maaherran Jordanin panimme viralta, viis: maaherran Meestaakin panimme viralta. Näätsen ei riitä yhden käden sormet. Otetaan toisen käden peukalo: Meestaakin jälkeen pääsi maaherraksi Tönsölti, samana vuonna hänelle toimitimme eropassit. Hän tosin nyt on päässyt sotakomisarjukseksi, mutta löyhällä istuu siinäkin se virkaheitto. Toisen käden etusormi: piispalle toimitimme kovat muistutukset Ruotsista. Mutta sinä armainen keskisormi, (huutaa): kenraalikuvernööri Mörneri on kutsuttu Ruotsiin nuhteita saamaan ja lähetetään täältä pois—Viroon!
MARKKINAVÄKI: Kenraalikuvernööri!
1:NEN MARKKINAMIES: Olisiko uskonut!
2:NEN MARKKINAMIES: Mitäs muut suuret herrat siihen sanovat?
PEKKA: Kaikki ovat kuin raivoisat pedot viskaalin jäljissä. Tahtoivat ottaa kiinni Räisälän käräjillä, kun jäimme yksin ja oli pimeä. »Viiltelenkö puukollani», kysyin minä. »Pistä puukkosi tuppeen, et saa kädelläsikään huitaista», hän vastasi.
MARKKINAMIEHET: No?
PEKKA: Siihen olisi jäänyt kiinnipantavaksi. Ei tahtonut paeta eikä sallinut riipsiä. Mutta minä ihan viime hetkessä työnsin hänet rekeen ja läimäytin oritta piiskalla. Niin pääsimme. Muuten olisikin hukka perinyt. Sieltä ajaessa korotti viskaali minut sihteeriksi. En minä herroja pelkää!
2:NEN MARKKINAMIES: Etkö sitä mustapartaistakaan?
PEKKA: Niin Tönsöltiä? No jos pimeällä vastaan tulis ja luulisin piruksi, en tiedä kuinka kävisi.
2:NEN MARKKINAMIES: Mutta päivällä?
PEKKA: Jos ei kukaan näkis?
2:NEN MARKKINAMIES: Jos ei olis todistajia—
PEKKA: Jos ei olis todistajia:—(näyttää puukkoansa).
2:NEN MARKKINAMIES: Niin minäkin.
3:S MARKKINAMIES: Älkää nyt sentään, ihmisverta sekin olisi.
1:NEN MARKKINAMIES: Mutta sano, kuinka yksin jäitte käräjäpaikalle?
PEKKA: No näätkös. Herrat tähän aikaan kulkevat sotaväen kirjoituksissa. Se on se virkaheitto Meestaaki komisarjuksena siellä. Kansa kun näki herrain tulevan, kaikki sikseen heittivät ja pakenivat.
2:NEN MARKKINAMIES: Sehän meilläkin. Olemme sentähden panneet vahdit vaaralle.
3:S MARKKINAMIES: Vai ovat liikkeellä herrat! Kunhan eivät vaan tännekin—!
PEKKA: Älkää mitään peljätkö. Niinkauan kuin viskaali on mukana, eivät he mitään vääryyttä uskalla tehdä. Kunhan vaan ette jätä meitä yksin, niinkuin Räisälässä. Kyllä minä Meestaakin hallitsen! Aseisinhan sitä viimein kuitenkin tullaan, mikäs siinä auttaa.
1:NEN MARKKINAMIES: Niinkö luulet.
PEKKA: Noh!
2:NEN MARKKINAMIES: Emme jätä viskaaliamme!
MUUT MARKKINAMIEHET: Emme jätä!
1:NEN MARKKINAMIES: Teemme hänet kuninkaaksi!
2:NEN MARKKINAMIES: Sinäpä sanoit sanan! Teemme kuninkaaksi ja ammumme jousillamme ja pyssyillä, kun viime tinka tulee.
3:S MARKKINAMIES: Lähetämme hänet Karjalasta apua hakemaan.
4:S MARKKINAMIES: Pois herrain valta!
1:NEN MARKKINAMIES: Pois herrat näiltä kulmilta.
MARKKINAVÄKI: Pois herrat! Samuli kuninkaaksi!
1:NEN MARKKINAMIES: Tuolla tulee viskaalimme!
4:S MARKKINAMIES: Tuolla hän jo tulee.