I.
Se oli Toul'issa, hänen syntymäseudullaan. Hän makasi eräänä iltana pienessä sängyssään, mutta wielä hereillä, silloin näki hän äitinsä tulewan kamariinsa, kulkewan sen läpi ja suuntaawan askeleensa wiereiseen salonkiin, jonka owi oli auki, salongissa istui hänen isänsä erään ystäwän seurassa korttia lyöden. Hän nousi heti wuoteeltaan ja riensi äitinsä jälkeen, aina salonkiin saakka, josta hän kuitenkin etsi häntä turhaan. Isänsä joka oli tullut lewottomaksi torui häntä ja toimitti hänet jälleen makaamaan; wakuuttaen että hän oli nähnyt unta.
Lapsi, joka silloin todellakin luuli nähneensä unta, laskihe uudelleen lewolle ja koetti nukkua. Mutta muutamia minuuttia myöhemmin, hänellä oli wieläkin silmät auki, näki hän toistamiseen hywin selwästi äitinsä, joka tälläkin kertaa kulki aiwan lähellä häntä, ja nyt syöksyi hän äitiänsä wastaan syleilläksensä häntä. Mutta samassa katosi hän. Lapsi ei enään tahtonut mennä lewolle, waan jäi salonkiin missä isänsä jatkoi peliä.
Samana päiwänä ja samalla hetkellä kuoli hänen äitinsä Pau'ssa.
Tämän on herra Best itsa minulle kertonut, sywälle oli tämä tapahtuma painunut hänen mieleensä.