VAIMON-TAPPELIA.
Pekka Kämäräinen Tuusmäestä läksi kerran kaskeensa karsimaan. Hänen kälyksensä tyttärineen läksipä perästä, ja piiskaisivat häntä, vanhasta vihastaan. Yrjö Kämäräinen kuuli hänen parkumista, ja huusi akoillen, että hänen piti valittaman asian nimismiehellen. Juho Ronkainen Laukkalasta, joka laulo tätä mulle v. 1816, s. 1 p. Toukok. ei muistant kaikkia, eikä kuka sitä oli sepittänyt. Kuitenkin se on niin somasti tehty, että se ansaihtee tulla tietyksi.
Läksi Pekka perkamaani,
Kämäräinen kähnimääni,
Tuonnek murrolle mittaisi,
Kohotulle kaskis-moalle;
Sekä kahto, jotta karsi.
Liena lippaisi perästä:[103]
"Tyttäreini nuoremmaini,
Ota kanssais kassaraisi,
Soimonen sota-aseisi!
Jolla pieksät piätä vastaan." —
Liena kiitteli kivillä,
Mua-munilla mukkiloipi,
Yrjö huusi hujautti.
Mäin piältä mäkäisi
Naisten hätään hävittömän:
"Heretkee naiset helvettiin!
Miehen poloisen pelistä,
Tok' teist' Kurkki kumman soapi,[104]
Rohvorsi ropotin suuren."
Pekka ryysti ryömyllään, Muan kovilla koprillaan. — — — — — — —