JÄLKIMMÄINEN OSA.
Oi synnyinmaa, sun sankarmuistoissasi
Mun liikkuu aatokseni ainian.
Suurtöitäs lemmin, muistan mainettasi
Ja niihin tunteineni uppoan.
En pyydä, mailma, loistoa, riemujasi!
Pois onni, — elonikin kadotkaan!
Mut teille, teille, kansani ja maani,
Ma teille huokaan vielä kuollessani!
E. G. Geijer.