VI LUKU.
1. Mitä tulee 'tahdon hyväksitekemiseen', niin [siinä] ei saa sallia itsepetosta, [aivan] niinkuin me vihaamme pahoja hajuja ja rakastamme kauniita värejä. Tätä sanotaan itsetyydytyksen iloksi. Senvuoksi ihanne-ihmisen (Džyin Tzï:n) tulee tarkoin valvoa yksinäisiä hetkiään.
2. Kun pikkusielu (Hsiao Ren) saa joutilaan hetken, niin hän tekee pahaa; ei ole sitä, mihin ei hän menisi. Kun hän näkee ihanne-ihmisen, niin hän peitteleikse; hän peittää pahuuttaan ja ilmituopi hyvyyttään. [Ihanne]-ihminen näkee [hänet] itsensä kuin katsoisi keuhkot ja maksat. Mitäpä hyötyä oli siis [siitä?] Tästä sanotaan: 'Mitä on todella mielessä, kuvastuu ulos muodossa.'[56] Senvuoksi ihanne-ihmisen tulee tarkoin valvoa yksinäisiä hetkiään.
3. Tsengtse[57] sanoi: 'Mitä kymmenen silmää tarkastelee, mitä kymmenen kättä viittoelee, — eikö sitä pitäisi kavahtaa?'
4. [Niinkuin] rikkaus kaunistaa huoneen, [niin] hyve kaunistaa ihmisen; sydän laajenee, ruumis reipastuu. Senvuoksi ihanne-ihmisen tulee tehdä tahtonsa hyväksi.
Ylläoleva selityskirjan kuudes luku selittää 'tahdon tekemistä hyväksi' (Dž'eng I). — Džu Hsi.