III.
Suomentajan selityksiä.
[1] Tarkoittaa kreikkalaisten tunnettua, kansalaisten muodostamaa valamiesten eli heliastein tuomioistuinta. Ks. Tietosanakirja XIII, s. 247-248.
[2] Aljettu lause on äkillisesti keskeytetty, erikoinen sanontatavan muoto: aposiopesis (= mykistyminen). Puhuja aikoi sanoa: "minullehan, samalla kuin menettäisin teidän luottamuksenne, koko valtiollinen asemani joutuisi vaaranalaiseksi". Kyseenalainen kielenkäyttö tekee puheen eloisammaksi.
[3] N.s. 500-neuvoston, jonka toiminta oli erittäin tärkeä kreikkalaisten yhteiskuntaelämässä, tuli m.m. valmistaa kansalle esitettäviä asioita, tehdä niistä ehdotuksia ja ennakkopäätöksiä. Neuvosto oli puolestaan hyväksynyt Ktesiphonin esityksen ja puoltanut sitä vahvistettavaksi. Aiskhines käytti silloin hyväkseen valitusoikeuttaan.
[4] Ks. mitä historiallisessa johdannossa Philippoksen valloituspuuhista ja hänen ateenalaisten kanssa solmimastaan rauhasta on huomautettu. Philokrates oli Ateenan rauhanpuolueen innokkaimpia kannattajia. Hän teki ehdotuksen, että Philippoksen luo lähetettäisiin kymmenen lähettilästä keskustelemaan rauhan perusteista. Lähetystö, jonka johtavia henkilöitä olivat Philokrates, Aiskhines ja Demosthenes, matkustikin kuninkaan luo v. 346. Näin keskustelut saatiin vireille ja niitä jatkettiin, kunnes päästiin yksimielisyyteen monen sovittelun jälkeen. Ateena sai Kherroneesoksen ja Philippoksen valtaamat saaret takaisin, mutta Thraakiasta Ph. ei voinut luopua, eikä rauhansopimus myöskään koskenut Ateenan uusia liittolaisia, varsinkaan phokilaisia.
[5] Kun Pelopidas ja Epameinondas olivat kohottaneet Theeban Kreikan ensimmäiseksi valtioksi, koettivat sparttalaiset asevoimalla saavuttaa entisen valta-asemansa, mutta joutuivat tappiolle useissa taisteluissa. Ateenalaisetkin olivat aluksi Theeban puolella, mutta peläten tämän kasvavaa valtaa he tekivät rauhan, vieläpä liiton Spartan kanssa. Kuitenkin Epameinondas sai spartalaisista loistavan voiton Leuktran luona v. 371. Täten theebalaisten mahtavuus yhä paisui, mutta päättyi myöskin pian edellä mainittujen etevien johtajien kuoleman jälkeen.
[6] Aristodemoskin kuului ateenalaisten v. 346 Philippoksen luo lähettämään lähetystöön.
[7] Attikan maakuntaan kuuluvan Agnos-nimisen kunnan asukas.
[8] Ehkä sama henkilö kuin Ktesiphon, joka teki Demosthenen seppelöimistä koskevan ehdotuksen. Toisten mukaan Paiania-kuntaan kuuluva Aiskhineen mainitsema henkilö, joka myöskin teki erään päätösehdotuksen; vrt. 75 §.
[9] Kaikkein helleenein liittovaltioiden edustajain olisi pitänyt kokoutua Ateenaan yhteiseen neuvotteluun (vrt. Ai. 58 §).
[10] Tarkoittaa kelvotonta ihmistä. Tarinan mukaan sen niminen henkilö oli eräs epheesiläinen, jolle Lyydian kuningas Kroisos oli antanut rahoja, jotta hän kokoaisi sotaväkeä persialaisia vastaan, mutta tuo antoikin saamansa varat Kyrokselle.
[11] Serreion (Serrion) on Thraakian eteläisellä rannikolla sijaitseva paikka; Myrtenon ja Ergiske todennäköisesti samalla suunnalla.
[12] Aiskhines oli syytöspuheessaan tahallaan väärennellyt mainittujen paikkain nimiä, ne kun hänen mielestään olivat vähäpätöisiä ja outoja (Ai. 82 §).
[13] Aiskhines oli moittinut (Ai. 76 §) Demosthenesta m.m. siitä, että hän oli häpeällisesti mielitellyt Philippoksen lähettiläitä, päästämällä heidät kansankokoukseen esittämään sanottavansa, johon ensin neuvoston olisi pitänyt antaa suostumus, sitten kun lähettiläitä oli kuulustellut valtion juoksevia asioita hoitava valiokunta, prytanit.
[14] Vierailla lähettiläillä oli teatterissa kunniapaikkansa, heille osoitetut etusijat. Yleinen sisäänpääsymaksu oli kaksi obolia (1 oboli = n. 16 p.), jonka varattomien puolesta valtio suoritti. Siis 2 obolin sija oli tavallinen kansan käyttämä paikka, jonka jokainen voi rahallaan lunastaa.
[15] Attikalaisen kalenterin ensimm. kuukausi, heinä- ja elokuu; saanut nimensä hekatómbaia (hekatón, bus = sata härkää käsittävä uhritoimitus) juhlan mukaan. Kuukaudessa oli joko 29 t. 30 päivää kuun kierroksen mukaan. Kuukauden viimeisen päivän nimenä oli héne kai néa (hémera t. selene) = edelliseen vuoteen (kuukauteen) kuuluva ja uusi (päivä t. kuu), s.o. kuukauden viimeinen päivä oli myöskin seuraavan kuukauden ensimm. päivä, kun uusi kuu silloin syntyi.
[16] Solonin (arkonttina v. 549 e.Kr., k. 559) laskemille perustuksille Kleisthenes v. 510 rakensi Ateenan yhteiskuntalaitoksen uudelle kansanvaltaiselle pohjalle. Ateenan kansa oli vanhastaan jaettuna neljään heimoon (phyle), nämä taas sukuihin ja veljeskuntiin. Tämän rinnalle Kleisthenes loi uuden jäsentelyn. Pienimmäksi itsehallintokeskukseksi tuli kyläkunta eli demos. Demokset taas yhdistettiin kymmeneen suureen osastoon, joita nimitettiin vanhalla heimo (phyle)-nimellä. Kuhunkin phyleeseen tuli kolme toisistaan erillään olevaa demosta: merenrannikolta, sisämaasta, Ateenan läheisyydestä. Meidän kuntajakomme mukaan voisi phyleetä verrata ehkä kihlakuntaan, demosta pitäjääseen (pitäjäkuntaan). Heimoittain arvottiin demoksien esittämistä ehdokkaista jäsenet Ateenan 500-miehiseen valtioneuvostoon, 50 kustakin phyleestä. Yhden phyleen edusmiehet (prytanit) olivat aina vuorotellen kukin noin 35-36 (38-39) päivää (1/10 osa vuotta) neuvoston hallitsevana valiokuntana. (Vrt. Tudeer. Kreikan kansa persialaissotien aikana, ss. 97-100; 13 selit.).
[17] Päätös on sulkujen kehyksissä, koska sitä monesta syystä ei pidetä alkuperäisenä. Olen kuitenkin tämän päätöksen, samoin kuin muutkin sentapaiset vastedes tavattavat liitteet, suomentanut, koska ne esiintyvät käyttämässäni tekstipainoksessa ja muutenkin mielestäni aina valaisevat yleistä tilannetta.
[18] Puhuja liittää ivallisesti kyseenalaisille lähettiläille määräyssanan "oivallinen", vaikka hän tietysti tarkoittaa päinvastaista ominaisuutta.
[19] Ensimm. persoona osoittaa, että puhuja, Demosthenes, itse oli lähettiläiden joukossa.
[20] Tarkoittaa Thermopylain persialaissotien ajoilta kuuluisaa, Lokris-maakunnassa sijaitsevaa ahdasta vuorensolaa, jota pidettiin Kreikan avaimena.
[21] Tarkempi selostus seuraa heti alempana olevasta asiakirjasta.
[22] Attikalaisen kalenterin viides kuukausi, ehkä marraskuu; maimakterion johtuu sanasta maimisso = maimáo, myrskytä. Päivämäärä, 21 p., on saatu laskemalla takaperin 10 p. koko kuukauden päivistä (30 p.), kuten oli tapana menetellä, kun oli puhe kuukauden viimeisestä dekadista (kymmenen päivää käsittävästä ajanjaksosta).
[23] Sen niminen puhuja mainitaan olleen niiden kansalaisten joukossa, jotka Aleksanteri suuri Theeban hävityksen jälkeen vaati itselleen jätettäviksi.
[24] Paikkoja Attikan maakunnassa.
[25] Vrt. 17 selitystä.
[26] Vrt. 17 selitystä.
[27] Philippoksen "liittolaisilla" tarkoitetaan theebalaisia ja thessalialaisia. Hänen ateenalaisille lähettämänsä kirje olisi oikeastaan pitänyt olla edellisille osoitettu.
[28] Olynthos, mahtava kreikkal. siirtokunta Khalkidikeen niemimaalla, oli, samoin kuin kaikki helleeniset kaupungit, eri puolueiden heikontama. Toiset arvelivat, että uskollinen liitto Makedonian kanssa takaisi isänmaan onnen ja menestyksen, toiset eivät tahtoneet olla missään tekemisissä tuon "halvan muukalaisen" kanssa, vaan toivoivat yhdessä ateenalaisten kanssa voivansa vastustaa Philippoksen hyökkäyksiä. Asia kuitenkin päättyi siten, että kuningas v. 348 sai kaupungin valtaansa. Tällöin eräs makedonialaisen puolueen miehiä, Lasthenes nimeltään, kerrotaan tehokkaasti avustaneen Philipposta.
[29] Puheenalaiset henkilöt, kuten edellinenkin, olivat paikkakunnallaan makedonialaisen puolueen johtomiehiä ja ajoivat kuninkaan asioita, usein voitonhimostakin.
[30] Esityksen syvästi irooninen sävy on huomattava.
[31] Attikalaisen kalenterin 9:s kuukausi, maalis- ja huhtikuu, jolloin vietettiin metsästysjuhlaa, elaphebólia; johtuu san. élaphos, hirvi, sekä bállo, heittää.
[32] Ateenassa sijaitseva kuuluisa kukkula, Akropoliksen ja Areiopagoksen ohella, kansankokouksien paikka; johtuu ehkä kreikkal. san. pyknós, tiheä (kansasta).
[33] Vrt. 17 selit.
[34] Tarkoittaa Philippos kuningasta.
[35] Vähäpätöinen kansanheimo Thessalian, Epeiroksen ja Aitohan välisellä alueella. Dolopilaiset toimivat tavallisesti yhdessä thessalialaisten kanssa. Molemmat olivat palvelleet persialaisten palkkasotureina ja siitä syystä kreikkalaisten halveksimia; kreikkalaisten nimeä he eivät ansainneet.
[36] Philippos oli monilla sotaretkillään, Thraakiaan, Illyriaan, Skythiaan, usein tullut haavoitetuksi milloin milläkin tavalla.
[87] Pella oli tosin Makedonian suurin kaupunki, mutta muita Kreikan pääkaupunkeja vielä paljoa pienempi ja mitättömämpi; sai vasta Philippoksen toimesta suuremman laajuuden ja merkityksen.
[38] Philippoksen valtaamia tunnettuja kreikkalaisia kaupunkeja ja siirtokuntia.
[39] Pieni ateenalaisten omistama saari Thessalian rannikolla.
[40] Vrt. 27 §; 11, 12 selit.
[41] Thessalian rannikolla sijaitseva saari, Halonnesoksesta länteen päin.
[42] Kaksi ensin mainittua olivat tunnettuja Philippoksen kannattajia, varsinkin myöhemmällä ajalla; ks. historiall. johdantoa. Viimeksi mainitun valtiollisesta toiminnasta ei ole tietoja säilynyt.
[43] Euboian saarella sijaitsevia kaupunkeja.
[44] Sananparrellinen sanontatapa, mikä yleensä kuvaa aivan auttamatonta tilannetta. Mysialaisista kerrotaan, että he kerran kuninkaansa poissa ollessa olivat joutuneet naapurikansain tuhoavan hyökkäyksen alaisiksi.
[45] Vrt. 139 §.
[46] Attikal. kalenterin kolmas kuukausi, syys- ja lokakuu. Sen kuun kuluessa pidettiin boedrómia-niminen juhla Apollonin kunniaksi; johtuu san. boe, huuto, ja drameïn, rientää.
[47] Strategin, sotapäällikön, toimi kuului alkujaan kolmannelle arkontille, n.s. polemarkhokselle; vielä Marathonin taistelussa tämä otti osaa päällikkyyteen, mikä on viimeinen asiaa koskeva tiedonanto. Sen sijaan sota-asiat olivat jo varhain 10-miehisen, "strategein" muodostaman, virkakunnan valvottavina, jota voisi verrata myöhemmän ajan sotaministeriöön. Puheenalaisessa tekstikohdassa neuvottelevat strategit ikävien, valtion turvallisuutta uhkaavien tapahtumain sattuessa kansalaisten kanssa; vrt. 37 §.
[48] Vrt. 17 selit.
[49] Useimmat puheenalaisista henkilöistä jo ennen mainitut; vrt. histor. johdanto sekä 4 selit., 21 §, 8 selit.; 29, 55, 70 §§, 29 selit.
[50] Vrt. 17 selit.
[51] Selymbria oli thraakialainen Propontiksen rannikolla sijaitseva, Byzantionista länteen päin oleva kaupunki.
[52] Vrt. 17 selit.
[53] Attikal. kalenterin seitsemäs kuukausi, tammi- ja helmikuu; johtuu san. gaméo, viettää häitä (häämenojen kuukausi).
[54] Vrt. 17 selit.
[55] Thraakialainen Propontiksen rannikolla sijaitseva, Byzantionista länteen päin oleva kaupunki.
[56] Korkeimman virkamiehen nimi, joka oli oikeastaan uskonnollisten menojen ohjaaja; johtuu san. hierós, pyhä, sekä mnémon, muistava (pyhä havaintojentekijä).
[57] Vrt. 17 selit.
[58] Kaupunkeja thraakialaisella Kherroneesoksella.
[59] Vrt. 17 selit.
[60] Sillä välin kuin Spartan kuningas Agesilaos Vähässä-Aasiassa (395) onnellisesti taisteli persialaisia vastaan, onnistui näiden lahjomisilla ja houkutuksilla nostattaa hänelle vaarallisia vihollisia kotimaassa. Boiotialaiset, korinthilaiset ja argolaiset yhtyivät liittoon vallitsevaa valtiota, Sparttaa, vastaan. Myöskin nöyryytetty Ateena liittyi heihin. Sparttalaisten päällikkö Lysandros riensi silloin Boiotiaan, mutta voitettiin ja kaatui Haliartoksen luona syksyllä v. 395. Seuraavana kesänä 394 taistelu Korinthoksen luona päättyi liittolaisille onnettomasti. Tunnettua on, miten Agesilaos sitten sotanäyttämölle riennettyään ratkaisevasti voitti viholliset Koroneian luona Boiotiassa 394.
[61] Tarkoittaa tunnettua tilannetta peloponnesolaissodan ajoilta, jota kutsutaan Dekeleian sodaksi, kun sparttalaiset miehitettyään Attikan maakunnassa tuon nimisen linnoituksen hävittivät korinthilaisten ja theebalaisten avustaessa laajalti maakuntaa.
[62] Vrt. 5 selit.
[63] Attikan pohjoisella rajalla ja Euboian meren rannalla sijaitsi Oropoksen kaupunki, jonka omistamisesta ateenalaisten ja theebalaisten välillä kauan oli ollut riitaa. Vihdoin se Eretrian vallanpitäjäin, Themisonoksen ja Theodoroksen, avustaessa riistettiin ateenalaisilta.
[64] Valtionrasituksiin, joista varsinkin rikkaat saivat runsaimman osansa, kuuluivat Ateenassa myös n.s. leituurgiat (joht. san. léitos ja érgon = julkinen palvelus), persoonalliset avustukset. Usein yksityiset silloin kunnianhimosta tai päästäkseen kansan suosioon koettivat toisensa voittaa ulkonaisessa loistossa ja komeudessa. Tämä koski varsinkin uskonnollisten juhlain toimeenpanoa y.m. yleisten menojen suoritusta. Suurimpia kustannuksia, varsinkin myöhempinä aikoina, vaati kuitenkin se leituurgian muoto, jota kutsuttiin trierarkhiaksi (johtuu san. triéres, alus, sekä árkho, johtaa). Rikkaimpien kansalaisten tuli myöskin siten palvella valtiota, että he hankkivat sille sota-aluksen (tav. n.s. kolmisoutulaivan) soutajineen ja kalustoineen ja olivat sen ylipäällikkönä. Strategit (vrt. 47 selit.) nimittivät määrätyn luvun sopivia henkilöitä trierarkheiksi, joilla sitten tuo puheenalainen velvollisuus vakinaisesti oli. Mutta tämän ohella tärkeinä ajankohtina laivanvarustajat myöskin vapaaehtoisesti voivat valtiolle palveluksiaan tarjota, kuten Demostheneen mainitsemassa tapauksessa.
[65] Lain mukaan piti valittajan saada ainakin viides osa tuomioistuimen jäsenten antamasta äänimäärästä ajamansa asian hyväksi; muussa tapauksessa hän oli oikeuteen vetoamistaan väärin käyttänyt ja siitä syystä ansainnut rangaistuksen, rahasakon, maanpaon y.m. Ks. historiallista johdantoa Aiskhineen kohtalon suhteen.
[66] 1200 rikkainta kansalaista, jotka olivat velvolliset varustamaan laivoja, oli jaettu 20 varallisuusluokkaan, symmoriaan (joht. san. symmoros = veronalainen kumppani), symmoriat taas alaosastoihin (syntéleia = veroamaksava yhdyskunta), joihin korkeintaan sai kuulua 16 henkeä. Jokaisen synteleian tuli kustantaa yksi laiva, jolle valtio varusti tarvittavan kaluston. Rikkaimmat olivat symmoriain esimiehiä. Nämä suorittivat ennakkomaksuja ja vuokrasivat laivan varustamisen vähimmän vaatijalle, mutta kiskoivat sitten muilta synteleian-jäseniltä niin paljon, ettei heidän itsensä ylimalkaan tarvinnut mitään suorittaa. Täten syntyi se räikeä suhde, että rikkaimmat, joita rasitus etupäässä olisi pitänyt kohdata, tykkänään siitä vapautuivat, vieläpä muistakin mieskohtaisista suorituksista (ks. 64 selit.). Näiden epäkohtain poistamiseksi Demosthenes teki kyseenalaisen, puheessaan tarkemmin selostamansa ehdotuksen (vrt. Lübkers, Reallexikon der klassischen Altertums, 7. pain., ss. 674-676).
[67] Ks. historiallista johdantoa.
[68] Ks. 46 selit.
[69] 1 drakhma = n. 1 Smk.
[70] Vrt. 17 selit.
[71] Vrt. 17 selit.
[72] 1 attikal. talentti (myöhempiaikainen Solonin hopeatalentti) oli n. 5,660 Smk.
[73] Vert. 17 selit.
[74] Munikhia oli kolmas Ateenan satamakaupunki (Peiraieuksen ja Phaleronin välinen), jossa oli Artemis-jumalattaren kuuluisa pyhättö. Sen luona etsi turvaa ja lohdutusta vaivojakokenut meriväki.
[75] Laivavarustuksen esimiehiä (apostoleis; joht. san. apostéllo = lähettää pois, määrätä) oli Ateenassa 10 luvultaan. Heidän tuli valvoa, että trierarkhit täyttivät velvollisuutensa; olipa heillä oikeus vangitakin tehtävänsä laiminlyöneitä.
[76] Puhuja huomauttaa, että mainitsemassaan tapauksessa eivät itse arkontitkaan, valtion korkeimmat virka- ja luottamusmiehet, olisi tilivelvollisia, saatikka sitte hän, joka nyt vain tilapäisesti hoiti yleisiä asioita.
[77] Nausikles oli ollut phokilaisille lähetettyjen apujoukkojen päällikkönä (tark. alemp. tekstissä).
[78] Diotimos oli trierarkhina ja laivaston päällikkönä tehnyt valtiolle hyviä palveluksia (tark. alemp. tekstissä).
[79] Kharidemos oli Euboian Oreoksen kaupungista kotoisin, mutta myöhemmin Ateenassa saavuttanut kansalaisoikeuden. Urheana palkkasoturien päällikkönä hän thraakialaissodan aikana oli ateenalaisiakin avustanut (tark. alemp. tekstissä).
[80] Neoptolemos, rikas trierarkhi, oli semmoisena ja muutenkin palvellut ansiokkaasti valtiota.
[81] Kts. 46 selit.
[82] Panatenaia-juhlamenot olivat ateenalaisten suurimmat, Athena-jumalattaren kunniaksi jokaisen olympiadin (aina neljä vuotta kestävän määrätyn ajanjakson) kolmantena vuotena, elokuun keskivaiheilla, vietetyt kansanjuhlat. Juhlamenoihin kuului uhritoimituksia, juhlakulkueita, kilpaleikkejä y.m. Ne olivat, ateenalaisten kansallissankarin Theseuksen uudestaan järjestäminä, koko attikalaista maata koskevan puhdistuksen muistojuhlana.
[83] Vrt. 17 selit.
[84] Logistat (s:sta logizomai = laskea) olivat Ateenan kaikkien valtion rahavaroja käyttävien virkamiesten tilien ylitilintarkastajia, varemmin 30, myöhemmin 10 luvultaan. Heitä avustamassa oli 10 eutynos (s:sta euthyno = ojentaa, saattaa tilintekoon) -nimistä tarkastajaa, 1 jokaisesta phyleestä. Paitsi 20 lautamiestä (páredroi = istuinkumppanit) oli heidän käytettävinään vielä 10 julkista asianajajaa (synégoroi, s:sta agoreúo, puhekumppanit). Tilikirjat olivat jätettävät logistoille, jotka puolestaan antoivat ne eutynoksille seikkaperäisesti tarkastettaviksi. Jos laskut olivat oikeat eikä määrätyn ajan kuluessa valitusta tehty, annettiin tilinpäästö; päinvastaisessa tapauksessa logistat muodostivat esimiehyytensä alaisen valamiesoikeuden, jossa yllä mainitut asianajajat valtion puolesta esiintyivät syyttäjinä. Lopullinen päätös kuului heliasteille (ks. 1 selit.). Puheenalaisessa tekstipaikassa tarkoitetaan todennäköisesti valamiesoikeutta, jonka tuli antaa Demostheneelle lopullinen tilinpäästö logistain ehdotuksesta (vrt. Lübker, ss. 700-701).
[85] Vrt. 3 selit.
[86] Pyane(o)psion-kuu oli attikal. kalenterin neljäs kuukausi, loka- ja marraskuu; silloin vietettiin Apollonin kunniaksi Pyane(o)psia-juhlaa (s:sta pyanos (kyamos), pähkinä, ja hépso, keittää).
[87] Vrt. 17 selit.
[88] Vrt. 83, 84, 222 §§, joista käy ilmi Demostheneelle tätä ennen suotu seppelkunnia. Käyttäessään "usein" sanaa puhuja sananmukaisesti liioittelee joltisesti.
[89] Vrt. 17 selit.
[90] Tarkoittaa Dionysoksen juhlakulkueiden vaunuja, jolloin vastaantulijat olivat ajajan pilan ja ivailun esineinä.
[91] Tarunomaisia henkilöitä, Zeus-jumalan poikia ja kuninkaita (ensin main. Aiginan, kaksi viime main. Kreetan), jotka eläessään osoittamansa rehellisyyden ja oikeamielisyyden vuoksi kuoltuaan pääsivät manalan tuomareiksi.
[92] Aiskhines, joka murhenäytelmissä oli näyttelijänä esiintynyt, käyttää syytöspuheensa lopussa (260 §) tällaisia epäonnistuneita, mahtipontisia huudahduksia, joista Demosthenes sai hyvän aiheen purevaan ivaansa.
[93] Ks. histor. johdantoa Demostheneen mieskohtaisista hyökkäyksistä Aiskhineesta vastaan. Huomattava on, että edellinen tässä käyttää pilanäytelmälle ominaista puhesävyä vastakohtana jälkimmäisen usein murhenäytelmää lähentelevälle sanontatavalle. Tämä tulee muistaa, kun yksityiskohtia tarkastellaan. Näemme silloin, ettei Demostheneskaan ollut erittäin hienotunteinen sanoja valitessaan. Asia saa selityksensä, kun ottaa huomioon, että intohimot molemmin puolin olivat kovin kiihtyneet ja että oikeuspuheessa oli tapana käyttää kaikkia keinoja vastustajan musertamiseksi. Tuomaritkin yleensä olivat tottuneet tuontapaiseen aiheen käsittelyyn. Tehdäkseen puheensa vaikutuksen yhä purevammaksi, puhuja tahallaan käyttää outoja, kuvittelemiaan henkilö- ja paikannimiä, jotka hänen tarkoituksiinsa soveltuvat, esm. Tromes, "vapisija" (s:sta troméo, vapista); héros kalamités, "ruokojen ympäröimä uros", muuten tuntematon suuruus, tarkoittanee ehkä puheenalaisen seudun ikävää, vesiperäistä luonnetta, missä tuollaiset kasvit viihtyivät.
[94] Ajatus: hän ei polveutunut niistä, jotka hän vanhemmikseen uskotteli, vaan kansan kiroamista orjista, jotka olivat päässeet pujahtamaan kansalaisten joukkoon.
[95] Oikeastaan öisin liikkuva Hekateen lähettämä kummitus, jolla lapsia peloiteltiin; tuota nimeä käytettiin myöskin kevytmielisistä naisista.
[96] Ks. Tietosanak. II 528 s.
[97] Juhlallisin äänestystapa.
[98] Ks. Tietosanak. VII 230 s.
[99] Vrt. 17 selit.
[100] Tarkoittaa Aiskhinesta.
[101] Ks. 15 selit.
[102] Vrt. 17 selit.
[103] Vrt. 92 selit.
[104] Oikeudessa esiintyvillä oli rajoitettu aika käytettävänään, minkä kuluessa heidän tuli sanottavansa esittää. Ajanmenoa osoitti n.s. vesikello (klepsydra: s:sta klépto, kätkeä, ja hydor, vesi).
[105] Ks. historiall. johdantoa 9 s.
[106] Amphiktyonein liitot (s:sta ámphi, molemmin puolin, ja ktizo, rakentaa, asua), jotka ovat niin tunnettuja Kreikan historiassa, olivat alkujaan kreikkal. heimojen ja valtioiden välisiä liittosopimuksia jonkun pyhäkön yhteiseksi suojelemiseksi. Varsinkin Delphoin pyhän alueen ja Thermopylain solan suussa olevan Demeterin temppelin turvallisuudesta oli näin yhteisvoimin huolehdittava. Liiton muodostivat 12 Kreikan tärkeintä heimokuntaa. Sen tarkoituksena oli myöskin liittovaltioiden yhteisten etujen ja kansainvälisten oikeuksien suojaaminen. Kullakin näistä oli liiton eduskunnassa 2 ääntä. Liittoneuvostossa eri valtioiden edustajat olivat nimeltään joko hieromneemooneja (s:sta hierós, pyhä, ja mimnesko, muistaa; vrt. 56 selit.) tai pylagoroksia (s:sta Pyla, Pylai = Thermopylai, amphiktyonein kokous, ja ageiro, kokoontua.) Näiden edustajain valtuudet eivät ole tarkkaan tunnetut; mahdollisesti edelliset käsittelivät Delphoin pyhätön asioita, jälkimmäiset Demeterin. Myöhemmin kun tällaista työnjakoa ei enää noudatettu, pylagorokset olivat ehkä hieromneemoonein neuvonantajia. Kokouksia pidettiin keväällä ja syksyllä (vrt. Tietosanak. II s. 356; Lübker, 77 s. ja seur.)
[107] Ks. edell. selit.
[108] Aiskhines.
[109] Demostheneen pääsyytös Aiskhinesta vastaan kohdistuu siihen, että hän Philippoksen kätyrinä päästyään ateenalaisia edustamaan amphiktyonein neuvostoon aiheutti lokrilais-amphissalaissodan ja siten valmisti kuninkaalle tilaisuuden sekautua Kreikan asioihin. Aiskhines näet oli kuullut, kuten hän syytöspuheessaan itse esittää (116 §), että amphissalaiset olivat syyttäneet amphiktyonein oikeudessa ateenalaisia ja vaatineet heille 50 talentin sakkoa, koska he mediläisiltä ja theebalaisilta saamastaan voittosaaliista olivat Apollonille lahjoittaneet kultaisen kilven ja ripustaneet sen erääseen uuteen temppeliin ennen tämän vihkimistä. Tästä ja vielä lisäksi erään läsnäolevan amphissalaisen raa'an solvauksen tähden kovin närkästyneenä Aiskhines oli ehdottanut, että liittoneuvoston toimesta olisi tarkastettava, olivatko amphissalaiset todellakin vallanneet temppelin pyhää aluetta, kuten kerrottiin. Tämä koski varsinkin Delphoin lähellä olevan Kirran satama-aluetta, joka jo Solonin aikana hänen ehdotuksestaan oli hävitetty ja jumalalle pyhitetty rangaistukseksi asukasten ilkitöistä. Puheenalaista seutua amphissalaiset olivat jälleen ryhtyneet rakentamaan ja viljelemään, josta heitä oli rangaistava. Tunnettua on, miten tästä puhjennut sota sitten edisti Philippoksen hankkeita.
[110] Sekä yleisissä että yksityisissä oikeusjutuissa piti valittajan (diokon) noudattaa laissa määrättyjä muotoja, mitkä koskivat myöskin amphiktyonein tuomioistuinta. Ensin oli haaste tehtävä (klesis, prosklesis) julkisesti vastaajalle (pheugon) vierastenmiesten (kleteres) läsnäollessa jonkun viranomaisen (arkhe) luona, jonka toimintapiiriin asia kuului. Puheenalaisessa tapauksessa, Demosthenes väittää, ei näin oltu menetelty, joten haaste itsestään raukesi sikseen.
[111] Arkadialainen Kottyphos oli silloin neuvoston esimiehenä. Hänen yrityksensä eivät johtaneet mihinkään tulokseen.
[112] Vrt. 17 selit.
[113] Vrt. 17 selit.
[114] Attikalaisen kalenterin 8:s kuukausi, helmi- ja maaliskuu; anthesteria (s:sta ánthos, kukka), oli kukkais- ja kevätjuhla, joka tämän kuun kuluessa vietettiin Bakkhoksen kunniaksi.
[115] Vrt. 17 selit.
[116] Deemiuurgit (s:sta demios, koko kansaa koskeva, ja érgon, työ, yleishyödyllistä tointa harjoittava, vapaa mies) olivat doorilaisten ja akhaialaisten korkeimpia hallintoviranomaisia.
[117] Makedonialaisten kalenterin mukaan tarkoitti elokuun aikoja (johto tuntematon).
[118] Ks. 46 selit.
[119] Doorilaisten syyskuu (johtuu ehkä s:sta Pyánemos — pähkinäkuukausi).
[120] Vrt. 17 selit.
[121] Ateenalaiset ja theebalaiset.
[122] Vrt. 70 §, 42 selit.; olivat varemmin sparttalaisten saavuttaman valta-aseman jälkeen, peloponnesolaissodan päätyttyä aina Mantineian taisteluun (362) saakka, boiotialais-puolueen kannattajia.
[123] Ks. 31 selit.
[124] Ateenalaisten 11:s kuukausi, touko- ja kesäkuu.
[125] Phyle oli tunnettu vuorensola ja luja linnoitus Ateenasta pohjoiseen päin Boiotian rajamailla.
[126] Attikal. kalenterin 10:s kuukausi, huhti- ja toukokuu.
[127] Vrt. 17 selit.
[128] Vrt. 17 selit.
[129] Ks. histor. johdantoa 9 s.
[130] Ks. 3 selit.; vrt. 16 selit.
[131] Ks. 32 selit.
[132] Batalos tarkoittaa heikkoa, velttoa, hekumallista ihmistä. Raihnaisen ruumiinrakenteensa vuoksi Demostheneella nuoruutensa päivinä kerrotaan olleen tämä liikanimi.
[133] Kresphontes on Euripideen samannimisen murhenäytelmän sankareita; Kreon Sophokleen Antigoneen, Oinomaos taas Sophokleen samannimisen draaman henkilöitä. Kaikki esiintyivät kolmantena henkilönä kreikkal. näytelmän sommittelun mukaan. Näiden osaa oli Aiskhines n.s. tritagoonistina (joht. s:sta tritos, kolmas, ja agonistes, kilvoittelija) esittänyt. Sen tähden Demosthenes Aiskhinesta usein pilkkaa tuolla nimityksellä: näyttelijäparka, "komeljantti".
[134] Kollytos oli Ateenaan kuuluva syrjäinen esikaupunki, jossa oli maaseudun Dionysoksen näytelmiä varten teatteri.
[135] Demostheneen uhkealta sointuvan ja Aiskhineen vähäpätöisen kotipaikkanimityksen vertaileva painostaminen sekin epäilemättä vaikutti kuulijaan.
[136] Attikal. kalenterin 12:s kuukausi, kesä- ja heinäkuu (joht. s:sta skiron, valkea päivänvarjostin, ja phoréo, kantaa).
[137] Tunnettua on, että kreikkalaisten kansallissankari Herakles äitinsä puolelta polveutui Theebasta. Mitä tarunomaista Herakleen jälkeläisten eli n.s. herakleidein satupiiriin liittyvää tapausta puheenalaisessa tekstikohdassa tarkoitetaan, on vaikea lähemmin selostaa. Myöhemmin, historiallisena, Demosthenesta lähellä olevana aikana, jos annamme selitettävänämme olevalle sanontatavalle yleisemmän merkityksen, ateenalaiset olivat avustaneet sparttalaisten sortamia theebalaisia esim. silloin, kun Pelopidas, joka Ateenassa oli löytänyt turvapaikan, myöskin sikäläisten ystäviensä kera kukisti sparttalaisten Theebaan asettamat vallanpitäjät ja palautti isänmaalleen vapauden v. 379.
[138] Tunnettu tarunomainen, hirveitten rikosten murtama, onneton Theeban kuningas, jonka vaiheista kuuluisa ateenalainen murhenäytelmänkirjoittaja Sophokles on saanut aiheen kahteen samannimiseen draamaansa. Jälkimmäisen mukaan, "Oidipus Kolonoksella", tuo sokea vanhus jalon, uskollisen tyttärensä Antigoneen saattamana saapuu maastaan karkoitettuna harharetkellään Ateenaan ja löytää täällä vihdoin Kolonoksen kummun juurella Eumenidein lehdossa viimeisen rauhallisen leposijansa ateenalaisten kansallissankarin ylevän Theseuksen turvissa. Siunausta Oidipus on tuottava sille maalle, joka hänet on sulkenut poveensa. Turhaan kiittämättömät omaiset nyt koettavat saada hänet luokseen takaisin. Zeuksen koston jylinä ilmaisee heille heidän viimeisen tuomionsa. "Koko runoteos ei ole ainoastaan runoilijansa jumalain rakastaman kotipaikan ihmeellinen ylistysruno, Ateenan kiitoslaulu — — vaan vielä tänäänkin se vähenemättömällä lämmöllä puhuu sydänten kieltä". (Baumgarten—Poland—Wagner, Die Hellenische Kultur, 2 pain., 443 s.).
[139] Vrt. 17 selit.
[140] Näilläkin saarilla, jotka aina v:een 338 olivat kuuluneet ateenalaisten liittokuntaan, oli muodostunut makedonialainen puolue. Tämän toiminnasta, johon puheenalainen tekstikohta viittaa, puuttuu tarkempia tietoja.
[141] Tämä tiedonanto persialaissotien ajoilta on riidanalainen. Toisten lähteiden mukaan tuo tapaus kuuluisi vähäistä myöhempään aikaan, jolloin mainehikas Plataian taistelu suoritettiin. Myöskin rangaistuksen kärsineen henkilön nimi vaihtelee. Muuten kivittäminen tuohon aikaa tuskin lienee ollut harvinaista kansantuomion toteuttamista, kun kiihoittuneet intohimot hillitsemättä olivat päässeet vauhtiinsa.
[142] Vrt. 133 selit.
[143] Tuomarit tunnettiin virkasauvastaan ja erityisestä virkamerkistään. Heitä oli kaikkiaan 5000 (varajäsenineen 6000), ja heidät oli jaettu 10 osastoon, joista kukin muodosti oman tuomioistuimensa. Näillä jokaisella oikeushuoneustoineen oli oma numeronsa ja värinsä. Kukin tuomareista sai tuomioistuimensa väriä ja numeroa vastaavan sauvan, sitäpaitsi pronssisen rahamerkin, johon omistajan nimi ja hänen osastonsa numero oli merkitty.
[144] Tarkoittaa Philippoksen lähettiläitä.
[145] Kephisos-joki, joka virtaa pohjoisen Boiotian ja Phokis-maakunnan läpi.
[146] Varsinaista talvea ei tarkoiteta, koska sotaretkeen ryhdyttiin kevätkautena (v. 338); mahdollisesti Phokiin jylhässä vuoriseudussa vielä vallitsi talvi-ilmasto.
[147] Etevimpiä ja kuuluisimpia puhujia Demostheneen nuoruudenaikana; oli taipuvainen kannattamaan sparttalaisia heidän taistelussaan theebalaisia vastaan aina Mantineian taisteluun saakka (362).
[148] Kts. 42 selit.
[149] Theebalaisia kannattavaan puolueeseen kuuluvia.
[150] Demostheneen kiivaimpia vastustajia; § 249 vrt.; 65 selit.
[151] Ks. 83, 84 §§.
[152] Demomeles ja Hypereides (vrt. histor. johd. 11 s.) eivät molemmat voineet samaa ehdotusta tehdä, vaan asia on käsitettävä siten, että jälkimmäinen jotenkuten täydensi edellisen esitystä. Tämä tapahtui Aristonikoksen esiintymistä myöhemmin; vrt. 88 selit.
[153] Vrt. 133, 134 selit.
[154] Tuntematon henkilö.
[155] Eleusiksestä kotoisin oleva taitava toisinajattelevain parjaaja, Demostheneen kiivas vastustaja.
[156] Vrt. 150 selit.
[157] Tuntematon henkilö.
[158] Aiskhines oli syytöspuheessaan (194 §) huomauttanut, että Kephalos, tuo vanha tunnettu (vrt. 219 §, 149 selit.) kansanystävä, itsetietoisesti oli vakuuttanut, että häntä ei koskaan ole syytetty lainvastaisesta menettelystä, vaikka hän enemmän kuin kukaan muu oli tehnyt uusia päätösehdotuksia. Toinen valtiomies taas, Aristophon (vrt. 70, 219 §§, 42 selit.), oli ylpeä siitä, ettei häntä koskaan oltu tuomittu, vaikka oli syytetty 75 kertaa lainvastaisesta menettelystä.
[159] Demosthenes viittaa kuuluisaan Epeiroksessa sijaitsevaan Zeuksen dodonalaiseen orakeliin mieluummin kuin Apollonin delphoilaiseen, mikä Philippoksen vaikutuksesta todennäköisesti ei enää puolueettomasti voinut mielipidettään julistaa.
[160] Vrt. Aiskhineen yksityiselämän kuvausta tätä ennen (129 §, 93 selit.). Puheenalaisessa kohdassa esitetty eloisa kuvaus, joka koskee Vähästä-Aasiasta Kreikkaan koteutuneita orphilais-bakkholaisia salamenoja, on todennäköisesti tosiolojen mukaista. Ne olivat valtion puolesta julkisesti kiellettyjä, vaan kuitenkin yleensä suosittuja, tyydyttäen silloista uskonnollista ja siveellistä mielialaa, räikeine intohimoja ja mielikuvitusta kiihoittavine menoineen. Tietysti niiden ihmisten mielestä, joilla oli vakavammat periaatteet, tuollaiset kevytmieliset mellastajat eivät kunniaa niittäneet. Myöskin tätä yleistä mielipidettä Demosthenes käyttää hyväkseen, musertaakseen vihatun vastustajansa. Missä määrin puheenalainen kuvaus tosioloisesti koski Aiskhineen vanhempia ja häntä itseään, on vaikea tietää. Todennäköisesti puhuja liioitteli, kuten ymmärrettävää on.
[161] Vrt. 94 selit.
[162] Simykas ja Sokrates kiertelivät ympäri maaseutua antaen Dionysoksen näytäntöjä. Demostheneen tiedonannon mukaan he olivat palkanneet Aiskhineen (vrt. 133 selit.) kolmanneksi näyttelijäksi. Puhuja nimittää noita miehiä "syvästi ähkyviksi" ehkä heidän mahtipontisen, hullunkurisen esiintymisensä vuoksi.
[163] Aiskhines oli Demosthenesta syyttänyt pelkuruudesta (ks. Ai. 245 §). Vastatakseen tähän jälkimmäinen ivaten kuvailee edellisen kovia, maaseudulla suorittamia naurettavia kahakoita.
[164] Edellinen on Euripideen Hekabe-nimisen näytelmän alkusäe. Aiskhines oli tritagoonistina (vrt. 133 selit.) näytellyt Polydoroksen haamun osaa. — Jälkimmäisen säkeen alkuperä tuntematon.
[165] Anakoluutti-niminen erikoinen sanontatapa, missä aloitettu lausemuodostus äkkiä toiseksi vaihdetaan, retorillinen kaunistuskeino (vrt. 2 selit.).
[166] Kreikkalaisille onneton Khaironeian taistelu (ks. histor. johdantoa 10 s.).
[167] Demades, Hegemon ja Pythokles olivat innokkaita Philippoksen kannattajia ja puhujia.
[168] Vrt. 45 § seur. On huomattava, että Demosthenes "petturi"-sanaa käyttäessään arvostelee oloja ja ihmisiä näkökannalta, jota enemmistö ateenalaisia silloin edusti. Toiset, kuten esm. Isokrates, taas pitivät pääasiana, että kaikki kreikkalaiset heimot ryhtyisivät kostosotaan persialaisia vastaan, välittämättä ensinkään, kuka yrityksen etunenään tulisi (vrt. histor. johd. 11 s.). Näin monikin tuli kuulumaan n.s. makedonialaiseen puolueeseen, koska heidän vakaumuksestaan ainoastaan Philippoksen johdolla tuo suuri päämäärä paraiten oli toteutettavissa. Tietysti todellisiakin "pettureita" oli olemassa, joilla vain itsekkäät pyrinnöt olivat kaiken toiminnan ohjeena.
[169] Vrt. 61 §.
[170] Propontiksessa sijaitseva saari.
[171] Hellespontoksen kapeimmalla kohdalla Aasian puolella oleva kaupunki.
[172] Vrt. histor. johd. 15-18 ss.; 259 §.
[173] Aristonikos (ks. 83, 84 §§) oli ollut tilivelvollinen valvontansa alaisista valtionvaroista, mutta huomatun vaillingin johdosta hän oli tuomittu menettämään kansalaisoikeutensa. Saadakseen sen takaisin, hän ystäviensä keskuudessa oli ryhtynyt rahankeräykseen puuttuvan summan korvaamiseksi.
[174] Ks. 66 selit.
[175] Ks. 102 § seur., 66 selit.
[176] Tarkoittaa saapuvilla olevia Ateenan kansalaisia.
[177] Entinen näyttelijä ja Aiskhineen tapainen sykofantti, väärä ilmiantaja. Sykophantes-nimitys (joht. s:sta sykon, viikuna, ja phaino, osoittaa), jota Demosthenes usein käyttää vastustajastaan, tarkoitti alkujaan henkilöä, joka ilmiantoi Ateenan kansalaisen ja laillisesti syytti häntä viikunain maasta vientiä koskevan kiellon rikkomisesta. Tätä ilmiantoa moni käytti väärin itsekkäissä tarkoituksissa, ja siitä syystä sykofantti tuli huonoon huutoon.
[178] Aiskhineella oli kaksi veljeä, joista toinen oli esiintynyt sota-, toinen siviilipalveluksessa.
[179] Tunnettu ateenalainen nyrkkitaistelija, joka äskettäin oli esiintynyt.
[180] Edellistä vanhempi, myöskin kuuluisa atleetti.
[181] Puheenalainen sanontatapa on ehkä aiheutunut siitä, että juuri edellä puhe oli kilpataisteluista. Hevosen omistus yleensä todisti varallisuutta (vrt. 41, 131, 312 §§).
[182] Tarkoittaa saapuvilla olevia Ateenan kansalaisia.
[183] Sellaisen vaatimuksen teki Aleksanteri suuri Theeban hävityksen jälkeen v. 335 (vrt. 41 §.).
[184] Vrt. 106 selit. Tämäkin oletetaan tapahtuneen Theeban hävityksen jälkeen.
[185] Nim. Makedoniaan Aleksanteri suuren Aasiassa saavuttamista voitoista.
[186] Huomattava on, että Demosthenes puheensa lopussa, missä erittäin vakava ja juhlallinen sävy ilmenee, ei varsinaisesta, itseään koskevasta aiheesta mainitse mitään (viimeksi 297, 299 §§:ssä). Isänmaan ja kansalaisten elinkysymyksissä pienet mieskohtaiset pyyteet saavat väistyä syrjään.