IHALEMPI.
Tuo oli tytti Päivölässä Ihalempi, maammon impi, mansikka hyvien maiden, Herran lehtojen hedelmä; meni karjahan kesällä, ei tullut takaisin tytti.
Läksi veikko vieremähän.—
Hiidet virvoja viritti.—
"Kunne sorruit kurja sisko?"—
Poika soille portahaksi.
Läksi taatto tietämähän.—
Hiidet virvoja viritti.—
"Kuhun kuljit tyhmä tyttö?"—
Taatto Kalman kartanoihin.
Läksi äiti etsimähän.—
Hiidet virvoja viritti.—
"Missä mielitiettyseni?"—
Äiti taivahan taloihin.
Saatteli sanan Ukolle:
"Haihtui tieltä tuiretuinen."
Läksi Luoja löytämähän.—
Hiidet virvoja viritti.—
"Kussa kuljet, Herran kulta?"
Sammui kaikki Hiiden virvat.
Istui impi maammon marja hettehellä heiluvalla; kysyi julkinen Jumala: "Miksi poskesi palavat?"
Vastasi valio korven: "Kulki pilvi taivon kantta, päivä pilveä punasi, siitä syttyi poskipääni."
Sanoi Taatto taivahainen:
"Miksi silmäsi vesissä?"
Virkkoi vieno metsän viemä: "Lankesi kedolle kaste, madot kiilto-kimmeltivät, siitä silmäni kihosi."
Tutki Tuomari sydänten:
"Miks povesi polttelevi?"
Salon arka noin saneli: "Tähti kultainen putosi läikkyvähän lähtehesen, siitä syömeni värähti."
Jo julisti hyvä Jumala: "Kun lie pilvi kulkenunna, olet tytti pilven tytti, kun lie kaste langennunna, olet siunattu kaponen, kun lie pudonnut tähti, olet tähden synnyttävä, sankarin sotasukuisen, miehen suuren, miekka-lemmen."
Sanoi, nosti noutamansa ylimmäiselle sijalle, ylimmäisen pilven päälle.