XV. Saarijärven Martti.
Ruotsalainen laitos Runebergiltä: högt bland Saarijärvis moar bodde, edellisellä mitteellä:
Vaan ke- — väällä — kun ki- — nokset — lähti.
Niin ke- — väällä — kun su- — li ki- — nokset.
[Sanaselityksiä lauluihin.]
aaltoilivat eli aaltoelivat s.o. liikkuivat aallon tapaan.
aioista s.o. aidoista.
alemma' s. on alemmaksi, maahan.
eisty s.o. edisty. Ei eisty s.o. ei kulje edespäin.
etäällä s.o. kaukana, loittona.
hanki' ja hankipa s.o. toimita', laita'.
haualleni, -lansa, hauan, hauattihin, s.o. haudalleni, -lansa j.n.e.
heittäne', heitti, heitä' s.o. hyljänne' (jättäne') hylkäsi, (jätti) j.n.e.
huiskehella s.o. liekahtavalla ololla.
huivin s.o. liinan eli vaatteen, kaulaliinan, päävaatteen.
huoli s.o. murhe, suru.
isostelee s.o. tekee itsensä isoksi eli suureksi, kerska'a, ramailee.
joikuen s.o. yksiäänisesti laulaen.
jäykkä s.o. paikkansa pitävä, liikkumaton, jämähtämätön.
kah s.o. katso! kas!
kaipoan s.o. kaipaan, olen vailla.
kalke s.o. kaliseva ääni, kalkutus.
kalviana s.o. vaaliana, vaalevana:
kamahutti s.o. löi yhtäkkiä.
ka'otteleisi, -otti, -ttua s.o. kadotteleisi j.n.e.
keolla s.o. kedolla.
keräsin s.o. kokosin.
kohattua s.o. kohdattua, tavattua.
kuinkin s.o. kuinka tahtonsa, kuin tahansa.
kultoain s.o. kultoani, kultaani.
kumma s.o. ihmeellinen, outo, ihmeteltävä.
kummastellen s.o. ihmetellen.
kumpu s.o. metsän saareke', yläsempi paikka korvessa.
kuvaamia s.o. kuvan tekoja.
kuvastimessasi s.o. peilissäsi.
kuvaa, -voansa s.o. kuvas, kuvaansa.
kuvoaa s.o. kuvaapi, maalaa, muodostaa.
käet s.o. kädet.
kätkyessä s.o. kehdossa, vaussa, tuutussa.
käteltyänsä s.o. kättä annettuansa.
lahelle s.o. lahdelle.
laihoa s.o. orasta, oraita, orasmaata.
lannan s.o. pellonhöysteen, tateen, sonnan.
laskihen s.o. laski itsensä, laskeutui.
lauhkiasti s.o. leppiästi, hiljaisesti, ei suuttuneena.
lauhtuneet s.o. lämminneet
lehtevihin s.o. runsaslehtisiin.
likisti s.o. syleili, halasi, kaulasi, sepäsi.
lohutellen s.o. lohdutellen.
loihen s.o. loi itsensä, rupesi.
lopettaa s.o. lopetettua, päätettyä.
luoksensa s.o. tykönsä.
luostarin s.o. monasterin.
lähe' s.o. lähde', hete'.
lähti s.o. läksi.
löyä', löyät s.o. löydä', löydät.
ma s.o. minä, mä, mie.
maanittelee s.o. houkuttelee, viettelee, viekoitelee.
makaan s.o. mukaan,
meiät s.o. meidät, meidän.
mieron s.o. maailman, kylän (venäl. миръ, maailma).
mietit s.o. ajattelet, tuumaat (venäl. смытитъ).
moittii s.o. laittaa, paheksii.
mokomassa s.o. semmoisessa.
muhkiampi s.o. jalompi, julkisempi.
mua s.o. minua, miua.
muuan s.o. muutama, joku, eräs.
neiet s.o. neidet, neitsyet, neidot, tytöt.
neitoaan s.o. neitoansa, neittänsä j.n.e.
noukkasena s.o. nokkosena, nokkana.
nurehtiva s.o. nureksiva, epätyytyvä, tyytymätön.
oiva s.o. valittu, muita parempi, erinomaisesti hyvä (lappal. oaivve, pää).
ottaot, s.o. mahdat ottaa.
ottoa' s.o. ottaa'.
pilannut s.o. turmellut, haaskannut.
poloset s.o. vaivaiset, raukat.
pu'otan s.o. pudotan.
päiväsessä s.o. päiväpaisteessa, auringon valossa.
raahtisinko s.o. raskisinko, raskitsisinko, hentoisinko.
ristikkäistä s.o. pientä, kaunoista ristiä.
riutununna s.o. loppununna, sammununna.
saavan s.o. tulevan, joutuvan.
salmi salmelle s.o. salmi salmelta.
sekauhut s.o. seoitat itsesi.
seuroaisi s.o. seuraisi eli seurajaisi.
sievä s.o. hyvä, kaunis, luonteva (lappal. shieqa).
siisti s.o. puhdas, nätti (venäl. чистый).
sitäi' s.o. sitäkin.
sujutti s.o. taivutti, notkisti, nöyryytti.
suortuat s.o. hivuskiehkurat, kutrit.
surkunsa s.o. säälinsä, osan-ottonsa.
suueltua s.o. suudeltua, suuta annettua.
suveaa s.o. lauhtuu, lämpiää, sulaa.
syleili, llyt, llä s.o. halasi, sepäsi, kaulasi, likisti, halannut j.n.e.
syämemme, -meni s.o. sydämemme, -meni.
taannoiseen s.o. entiseen, tuonnaiseen.
taasen s.o. taas.
taasta a.o. tästä läheisestä, t. näkyvästä.
taonnan s.o. takomisen.
teiri s.o. tetri, teeri, terri.
tieä' s.o. tiedä'.
toen s.o. toden.
toisiltansa s.o. välistä, lomasta, välittäin, lomittain.
toki s.o. kuitenkin.
tähtitarhan s.o. taivaan tähtien.
uia' s.o. uida'.
uppo s.o. peräti, tuiki, varsin.
uroita s.o. miehiä, poikia.
uuen s.o. uuden.
uupuneena s.o. väsyneenä.
vaahteraisen s.o. kauniin vaahteren.
vaalia s.o. vaaleva, valistunut.
vaihtoi s.o. vaihetti.
vajaelee s.o. on ilman eli vailla, kaipa'a.
valehet s.o. valheet.
vankahuivat s.o. soivat vahvasti, kovasti.
vankkoa s.o. vahvaa, lujaa.
varominen s.o. pelkääminen.
vaskilautojansa s.o. vaskipeltejänsä.
vavisten s.o. vapisemalla.
veen s.o. veden.
velloan s.o. hämmennän, seotan.
vihuri s.o. tuulen puuska.
voimoa s.o. voimaa.
vuonat s.o. karitsat (lampaat).
yhä' s.o. aina, yhtäläiseen.
[Sanaselityksiä jälentöhön.]
alkupitkä dactylus (— v v).
alkuvaste', alliteration.
aluste', upptakt.
arvo, qvantiteet.
epä-arvoinen, anceps.
hupenee elideras.
huvento, elision.
isku, arsis.
jakso, vers, versrad.
kaksike', diftong.
kaksilyhyt, pyrrhichius (v v).
kaksipitkä, spondeus (— —).
kerake, konsonant.
kolmilyhyt, tribracbys (v v v).
korko, accent.
lasku, thesis.
leväte', takthvila, litet uppehåll midt i versen.
loppuvaste', rim, rimslut.
luontainen, naturlig, af naturen tillkommen.
lyhytpitkä, jamb (v —).
mite' metrik, taktlära.
mitta, taktafdelning, pes.
murre', cesur med accentbrott i allmänhet.
murros, dets, i bestämda fall.
murtaa, begagna cesur.
nelilyhyt, proceleusmaticus.
ohje', regel, rättesnöre.
peruste', grund, grundlag.
pitkälyhyt, trochæus l. chereus (— v).
pitkäsiainen, positione lång.
pääte', slut, slutfall i en vers.
seisate', katso: leväte'.
sointu, rythmus (harmoni).
suatsee, tillåta, tåla.
taite', cesur utan accentbrott i allmänhet, katso: murre'.
taitos, sådan cesur i ett bestämdt fall.
taittaa', begagna sådan cesur.
tavut, stafvelse.
täyte', taktfyllnad.
vastaa, rimma, hafva rimslut.
vaste', katso: loppuvaste'.
vastos, ett bestämdt rimslut.
yhtäläisyys, enformigbet, monotoni.
äänike', vokal
äärellinen, ytterlig.
ääreys, ytterlighet.
Päätäntö. Kaikkia, jotka puoltavat Suomen laulannon ennen tavallista, ruotsin mukaista (s.o. korkojen jälkeen asetettua) mitettä, pyydämmä ajatuksensa, ja perusteensa niihin, ilmi tuottamaan ollenkaan säälimättä meitä näissä edellisissä runo-mitteen jälkeen rakennetuissa kokeissamme eli entisissä kirjoituksissamme (Kalevalan esipuheessa; Mehiläisessä 1836 Loka- ja Marraskuulta; Saimassa 1845 N. 44 eli Kallavedessä N. 3). Suotuisesti menkööt kaikki erityiset ajatuksemme, kun vaan niiden esine: suomen laulurakenteen parempi vakautuminen, voitettaisiin, joka voitto viimein ehkä lieneekin toivottava, usiampain sitä ennen joko rakennetuilla lauluillansa eli muilla kirjoituksilla ilmi saatettua mietteensä samasta asiasta.