6 Luku.
Yhteisiä muistuteltavia täysi=ikäisten tawallisimmista
taudeista ja wioista.
Puhdasta, kohtuullista, toimellista, lewollista ja kaikella tawalla oikiata kristillistä elämätä kaimaa terweys wielä kulkutautienki ja ruton aikoina. Toisin eläen joutuu ihminen waremmin eli myöhemmin moninaisten kohtausten, wammain, tautein, kipuin ja waiwain alaiseksi.
Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista kuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja ilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin poikenluomiin, nosto= eli panentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin owat kawalat loitsijat, welhot ja tietäjät valmiit kaikenlaista apua hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on ymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset tietäjät, petturit, taikurit, poppa= ja myrrysmiehet, noidat, kukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä. Juopot, häwinneet lurjukset, maankulkiat kuoharit ja muut senlaiset owat erinomattain wiekkaat rahwasta pettämään. Ilman pienintäkään tietoa tautien erityisistä syistä ja luonnosta, lääketten laadusta ja waikuttamisista, antauwat tohtareiksi, saarnaawat mahdistansa, kiittäwät ja ylistäwät kaikenlaisia sekasotkujansa, walehdellen niiden moninaisista ihmeellisistä waikutuksista sairaita parantamaan, waan wiisaasti salaten ja waiketen, kuinka monilukuisia ihmisiä niiden kautta on hautaan pantu eli muuten elinkaudeksi terweytensä menettänyt.
Wähän kysywät nämät petturit siitä, jos jälkeenpäin hawattaisiwat walehtelioiksi, silloin owat jo minkä matkan päässä, ja jos waikka olisiwat tawattawinaki, niin on heillä kyllä kymmeniä syitä ja selityksiä walmiina, minkätähden heidän mahtinsa ja konstinsa ei luonnistanut. Yhtä wähän huoliwat he sairaan hengestäki, kuin waan woipi maksaa heidät ja lääkkeensä, jotka tawallisesti owat joita kuita wanhoja kelpaamattomia, usein myrkyllisiäki sotkuja. Heitä tulee jokaisen wisusti waroa, eikä typeryydestä, ymmärtämättömyydestä, toimettomuudesta, kulutusten pelwosta tahi mistä muusta syystä antaa henkeänsä heidän käsiin, josta wielä seki tulisi tunnon waiwaksi, tietää omin tahdoin itsellensä tahi toiselle kuoleman jouduttaneen. Jo siitäki mahdat arwata ja tuntea sotkutohtarin, kuin aina pitää salassa konstiansa. Oikia lukenut lääkäri on joka aika walmis nimittämään lääkkeensä ja syyt, minkätähden pitää yhden, määrätyn lääkkeen toista soweliaampana. Hän menetteleikse julkisesti kaikissa tiloissa.
Ei myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi, niinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: se on Jumalan sallima, se on hänelle luotu eli määrätty. Usiammissa tapauksissa owat omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki, koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa. Jumala sallii ihmiselle pahanki tapahtuwan, kuin useinki ihminen itse sitä ei wältä ja wastaan sodi niillä woimilla, joita sitä warten saanut on. Mene'päs pienoisella weneellä isoon myrskyyn, hyppää'päs tuleen, ole'pas syömättä, eikö salline hukkuwan ja kuolewan sinua Jumala, waan ei hän sitä kuitenkaan tainnut tahtoa eli wälttämättömästi määrätä, koska antoiki sinulle wapaan ehdon ilman olla.
Kaikki tauti on luonnollinen kohtaus, luonnollisista syistä ja luonnollisilla, sopiwilla aineilla poistettawa. Nämät lääkkeiksi kutsuttawat, tautien poistamiseksi määrätyt aineet waikuttawat aina jonkun terweellisen muutoksen ruumiissa, kuin niitä oikein käytetään, jota wastoin kaikkein yliluonnollisten ainetten waikutus on tyhjässä luulossamme perustettu, ja tawallisetki lääkkeet wäärinkäytettynä muuttuwat myrkyiksi.
Ainoasti uutteran luwun, tarkan tutkinnon ja hartaan opin kautta taitaan täydellisempi tieto ihmisen ruumiin sekä terweestä että sairaasta olosta saada ja samate lääketten luonnosta ja waikuttamasta. Tämän tiedon käsittänyt on oikia lääkäri, ja waan häneltä, ei mieron sotkureilta, loitsijoilta, salwureilta, tietäjiltä, ja muilta konnilta pitäisi järjellisen ihmisen taudeissa apua ja neuwoa kysyä.
Mitä waremmin lääkäriä tauteihin etsitään, sitä helpommasti ja wähemmillä kuluilla on parannus saatawa. Tautiki kerran juurtumaan pääsnyt on waikiampi parantaa. Lääkärin wiipyessä taikka ei ollenkaan saadessa kysyttäköön neuwoa oppineilta eli muilta ymmärtäwäisiltä, taitawilta ihmisiltä, erittäinki papeilta ja walloilta (herraswäeltä). Jos siihenki ei olisi tilaisuutta, niin ennen nautittakoon ei mitään, kuin taitamattomilta annetuita, epätietoisia, tuntemattomia rohtoja.
Kuin lääkäriltä neuwoa kysytään, ja hän ei itse saa sairaan tilaa ja kohtaa tutkia, niin pitää hänelle siitä kirjallisesti tahi suusanalla tarkka tieto annettaman, jossa on waarinotettawa:
1:ksi Onko sairas miehen tahi waimon puoli, sen ikä, wirka ja tawalliset toimitukset, ruumiin laatu, entinen terweys, elämän, rawinnon ja muiden nautintoin kohta, wanhempainsa terweyden laita.
2:ksi Minä päiwänä sairas alkoi oiria (tuntea taudin lähestywän) ja milloin piti wuotenta.
3:ksi Olisiko mitään tiettyä eli arwattawaa syytä tautiin, niinkuin esimerk. pitkittäwä wilustuminen tahi lämmin (kuumuus), werijuoksut, saastat (tarttumiset), loukkauksia, mielen liikutuksia ja muita semmoisia.
4:ksi Taudin nykyinen laatu, onko se kuumeentapainen ja millä ajalla päiwästä kuume alottaa, kiintyy ja heittää; waltasuonten tykintä, kuinka wäkewä ja kerkiä, montako tykintää minutissa; ruumiin wäreet, wilu, lämmin, hiestys, raukeus, uni eli unettomuus; pääkipu, houru, raiwous eli wiltiö; näkö, kuulo, haju, maku ja tunto; henkimä, yskä, aiwastelu, haukotelma; kielen laita eli kohta, jos on puhdas tahi talmainen, kuoitelma, kyökkäilemä, okse, nikka; watsan kohta, jos kowa tahi pehmeä, onko jälki millään tawalla erilaatuinen; weden lähtö ja laatu; ihon ja erittäinki kaswoin muoto; ehdottomat liikahukset, wetämiset, wawahukset, puistelmat, heitelmät, nakelmat; helleys, pakotus, puremat, jäytämät, kolottama, pistelmä; entiset tahi nykyiset wiat, loukkaelmat, haawat, kaswut, käsnät, rauhaiset, kowettumat, rampaukset; estetyt eli seisottuneet ruumiin tyhjennykset, esimerk. jalkain ja ruumiin hiki, weren juoksut ja muita semmoisia. Tiettäwästi kaikilla sairailla ei ole mitään erittäin näistä jokaisesta mainittawaa, waan mikä kohta ikänänsä erotaikse tawallisesta, se pitää merkittää ja lääkärille ilmotettaa ja wieläpä seki, missä järjestyksessä erinäiset sairauden kohtaukset hawaitaan.
5:ksi Mitä aineita tautia wasten jo on käytetyksi tullut ja kuinka ne owat waikuttaneet.
Aina pitää wisusti ja tarkoin seurattaman lääkärin neuwoa ja määräämistä, katsomatta minkälaiset ja makuiset lääkkeet owat. Tawallisesti toiwoo sairas saadaksensa lääkewiinoja, mutta semmoisia ei ole kaikkiin tauteihin soweliaita, jonka tähden lääkkeitä muussaki muodossa, jauhoina, marjoina pitää samalla uskalluksella nautittaman. Eikä pidä niitä mitättömiksi luultaman, jos päiwässä, kahdessa tahi wielä wiikonki sisässä eiwät auttaisi. Toisinaan kestää kauwan kyllä, saada wanhoja juurtuneita wikoja paratuksi, ja wasta pitkällisellä lääketten nautinnolla ja muulla sopiwalla korjuulla luonnistuu se wiimeinkään. Wielä tehollisemmat, kuin lääkkeet, owat useinki hywä korjuu ja hoito, jonkatähden ei pidä pienintäkään poiketa siitä, mitä niistä lääkäri kussaki tapauksessa on määrääwä tahi tässä kirjassa edellä on neuwoksi annettu.
Köyhimmilläki maalla asuwilla on aina tilaisuus läänin lääkäriä wioistaan neuwotella ja muutamissa taudeissa, niinkuin yhteisissä kulkutaudeissa ja tapaturmaisissa loukkauksissa, joissa henki tulisi waaraan, saawat he ruunun maksolla lääkkeitä ja muissaki taudeissa ja wioissa paikottain pitäjän maksolla. Ilmanki on hywä, saada lääkäriltä neuwoja, kuinka sairasta tulee korjata ja mitä kotona saatawia aineita hänelle sopii antaa.