II.
On Pirjo-eukolla taas hampahat,
Näät ihko uudet, vaikka — irtonaiset.
Tää hyvin kyllä ois, mut vahinko
Vaan siitä, ettei enää hampaissansa
Nyt kukaan taida pysyä. Voi toki!
On Pirjo-eukolla myös tukkakin,
Näät pulska, paksu, vaikka — irtonainen.
Tää hyvin kyllä ois, mut vahinko
Vaan siitä, ettei enää tukassansa
Nyt Jonas-vaari pysykkään. Voi toki!