SISÄLLYS:
I. TAJUNTA JA ELÄMÄ
Suuret probleemat. — Järjestelmän johtelu, kritiikki ja henki. —
Tosiasiain linjat. — Tajunta, muisti, ennakoiminen. — Mitkä ovat
tajuisia olentoja? — Valitsemiskyky. — Valvova ja nukkuva tajunta. —
Tajunta ja ennalta-arvaamattomuus. — Vapaan toiminnan mekanismi. —
Keston jännitykset. — Elämän kehitys. — Ihminen. — Luova toiminta.
— Ilon merkitys. — Moraalinen elämä. — Sosiaalinen elämä. —
Haudantakainen.
II. SIELU JA RUUMIS
Tavallisen terveen järjen väittämä. — Materialistinen väittämä. — Oppilauselmien riittämättömyys. — Aivotoiminnan ja psyykillisen toiminnan välistä parallelismia tai ekvivalenssia tehostavan teorian metafyysillinen alkuperä. — Mitä sanoo kokemus? — Aivojen todennäköinen tehtävä. Ajatus ja pantomiimi. — Elämän tarkkaaminen. — Hajamielisyys ja mielenvikaisuus. — Mihin viittaa muistin ja erikoisesti sanamuistin tutkiminen? Missä muistot säilyvät? — Sielun eloonjäämisestä.
III. »ELÄVIEN HAAMUT» JA »PSYYKILLINEN TUTKIMUS»
»Psyykilliseen tutkimukseen» kohdistuvat ennakkoluulot. — Telepatia tieteellisesti tutkittavana. — Telepatia ja yhteensattuminen. — Nykyaikaisen tieteen luonne. — Tieteen nimessä psyykilliseen tutkimukseen kohdistettuja vastaväitteitä. — Näihin vastaväitteisiin sisältyvä metafysiikka. — Mitä henkisen toiminnan välitön tutkiminen opettaisi. — Tajunta ja aineellisuus. — Psyykillisen tutkimuksen tulevaisuus.
IV. UNENNÄKÖ
Näkö-, kuulo-, tunto- ym. aistimusten osuus unennäössä. — Muistin osuus. — Onko unennäkö luovaa toimintaa? — Havainnon mekanismi unessa ja valveilla: analogioita ja eroavaisuuksia. — Unennäön psykologiset luonteenpiirteet. — Harrastuksen ja vireen laukeaminen. — Jännityksen tila.
V. NYKYISYYDEN MUISTAMINEN JA VÄÄRÄ TUNNISTAMINEN
Väärän tunnistamisen kuvailu. — Piirteet, jotka sitä erottavat 1) eräistä patologisista tiloista, 2) epämääräisestä tai epävarmasta tunnistamisesta. — Kolme selitysjärjestelmää, jotka käsittävät väärän tunnistamisen älyllisen toiminnan, tunteen tai tahdon häiriöksi. — Näiden teoriain arvostelua. Selitysperiaate, johon viittaa koko joukko psyykillisiä häiriöitä. — Kuinka muisto muodostuu. — Nykyisyyden muisto. — Nykyisyyden jakautuminen havainnoksi ja muistoksi. — Miksi tämä jakautuminen yleensä tapahtuu tajuttomasti. — Miten se jälleen tulee tajuiseksi. — »Elämään kohdistuvan tarkkaavaisuuden» laukeamisen aiheutuma. — Hyöky ei riitä.
VI. ÄLYLLINEN PONNISTUS
Mikä on älyllisen ponnistuksen älyllinen tuntomerkki. — Tajunnan eri tasot ja niiden läpi kulkevan hengen liike. — Muistinponnistuksen mekanismin analyysi: silmänräpäyksellinen ja vaivalloinen mieleen palautuminen. — Ymmärrysponnistuksen analyysi: konemainen ja tarkkaavainen älyllinen tulkintatyö. — Keksintäponnistuksen analyysi: kaava, kuvat ja niiden vastavuoroinen sopeutuminen. — Ponnistuksen tulokset. — Probleeman metafyysillinen kantavuus.
VII. AIVOT JA AJATUS: ERÄS FILOSOFINEN HARHAKÄSITYS
Eräät oppijärjestelmät otaksuvat aivotilojen ja psyykilisten tilojen välillä vallitsevan ekvivalenssisuhteen. — Voidaanko tuo väittämä ilmaista idealistista tai realistista sanontaa käyttäen? — Väittämän idealistinen ilmaisu; se välttää ristiriidan ainoastaan itsetiedottoman realismiin siirtymisen nojalla. — Väittämän realisminen ilmaisu: se välttää ristiriidan ainoastaan itsetiedottomasti idealismiin luiskahtamalla. — Hengen alinomainen ja itsetiedoton häilyminen idealismin ja realismin välillä. — Lisää harhaluuloja, jotka tukevat perustavaa harhakäsitystä.