ENSIMÄINEN KOHTAUS.

BERTRAND. Kohta sen jälkeen Ritari ALMERIK. Sitte MARTHA.

BERTRAND (tulee ulos huoneesta, puhuen hiljennetyllä äänellä jollekulle sisäpuolella).

Ma kuulin kellon soivan. Kuninkaalta
Tuleepi sana.

(Alenee näyttämön poikki sala-ovelle ja avaa sen, tulee kohta takaisin,
Almerik muassaan, mutta seisauttaa hänet oven suuhun.)

Herra Almerik!
Te? Teköhän se ootte? Vartokaa!
Hei, pysätkää! — Ei tänne pääse kenkään.

ALMERIK.

Mut minä pääsen.

BERTRAND (estää häntä tulemasta).

Herra ritari!
Todesti niin. Ei tänne pääse kenkään.
Te minut petitte kun soititten.
Kun merkin annoitte. Ma luulin teitä
Raouliks'.

ALMERIK.

Ei Raoul voi tulla. — Suo mun
Sanoa, Bertrand! Kuningas on minut
Lähettänyt. Kas, täss' on sormuksensa
Ja täss' on kirje, joku sana sullo.

BERTRAND.

Hänenkö sormuksensa? Näyttäkääs —
Niin oikein, sormus kuninkaan. Ja kirje —
Anteeksi suokaa, lukea mun täytyy.

(Lukee.)

Vakaasti luota ritar' Almerikiin,
"Ja tarpeelliset tiedot hälle anna."
— No, se on toista… älkää paheksiko!
Jos, herra, paikka tää on teille tuttu,
Niin tiedätten te: olla varovainen
Velvollisuuten' on.

ALMERIK (astuessaan esille Bertrandin kanssa).

Jos paikka tää
On mulle tultu? Ei, ei suinkaan. Opas,
Jon kuningas mun mukahani antoi,
Vuorille näille minut kaimas', saatti
Luo portin, joka rotkoin piiloss' on,
Toi myöten himmeätä käytävää,
Mi kalliohon kaivettuna on,
Luo oven tään; ja kummastuksella
Välissä vuorten, joita umpinaisiks'
Ma luulin, näen mä viljeltyä maata,
Näin kauniin kasvitarhan, huoneuksen —
Kuink' oivasti, kuink' ihanasti kaikk'
On laitettu! Ma aivan hämmästyn!
Sä selitäppä mulle pulma tää.

BERTRAND (pahaa varoen)

Siis kuningas René ei sanonut —

ALMERIK.

Ei, eihän mitäkään.

BERTRAND.

Sep' oli paha.
Sen ymmärrätte itse, että vielä
Vähemmin voitte multa odottaa…

ALMERIK.

Hei, oiva Bertrand! leikkiä sa puhut.

BERTRAND.

Ei, täyttä totta.

(Martha tulee ulos huoneuksesta.)

MARTHA (ovessa vielä).

Kenen kanssa puhut…
Vaan mitä näen mä! Herra Almerik!

BERTRAND (Marthalle).

Häll' ompi sormus kuninkaan, ja merkin
Hän tietää tänne päästäksensä, mut
Ei tiedä muuton mistäkään. Ei käy
Se päinsä — hänen täytyy poijes taas.

ALMERIK.

Pois? Kuningas kun minut lähettää?

BERTRAND.

Kuin sanoin.