KUU PAISTAA
Kuu paistaa kukkulan takaa, puut tummat varjoja luo, tien yli ne pitkinä makaa, ei peljätä tummuus tuo.
Me kahden kuljemme lehtoon,
kylä jäänyt jo kauas on.
Ah aina me tullessa ehtoon
näin painumme varjohon.
Ei ääntämme kenkään kuulle, yö mykkä se suojaa näin. Kuu kulkevi puulta puulle yli latvain väriseväin…