PÄIVÄNLASKU
Nyt vilve-illan ihmehen jo luonto nähnyt lie. Lävitse vienon vihmehen käy päivän purren tie.
Mut halki hohdon aukeaa
kaikk' kauhut kaipion,
elämän riemu raukeaa,
ja tyhjyys, tyhjyys on.
Ah sini-ilman sylihin jos punapurjein vois ikuisen ilon kylihin kuin päivä päästä pois!