SISÄLLYS:
Ensimäisen painoksen alkusanasta.
Minne ja miksi?
Kuinka tulin lähteneeksi Vienan Karjalaan.
Suomenniemen poikki Vienan Karjalaan.
Oulussa. — Matkan vastukset kelirikon uhatessa. — Karjalaisia nälänhätää paossa. Runotar taipaleella. — Puolangan vaarat. — Rajan poikki. — Metsäin keskellä pieni kylä, köyhä, mutta maan kuulu. — Vuokkiniemen kirkonkylä ei ole ilman viehätyksiään.
Karjalainen kotimme.
Ylä-Kuittijärven jäällä. — Jyvöälahti, mitä paras majapaikaksi.
— Karjalainen kylä. — Karjalainen talo. — Kielimestarimme. —
Kotiudumme.
Runonkeruussa.
Entinen runonkeruu. — Aion löytää ennen löytämätöntä. —
Kuutamossa erämaassa. — Musta Miikula ja hänen Vipusrunonsa.
— Toivon pääseväni kadonneitten runojen jäljille. — Jälleen
Jyvöälahdessa.
Hävinnyttä runoa etsimässä.
Kadonnut perhesormus. — Voassilainji Kostja. — Talvikalastus erämaassa. — Eräs Lönnrotin muistelma. — Pistojärvessä ei tahdota laulaa, vaikka ehkä osattaisiin. — Lähden yhä edempää etsimään. — Tiirovaara eli Koljola, Suomen rajalla ja Maanselällä. — Tapaan Martiskan pojan. — Sohvonja ja hänen kalevaiset rekilaulunsa.
Martiskainen Teppana.
Lohi-Pekka. — Teppana suostuu laulamaan. — Vanhat runot oikeassa ympäristössään. — Nykyinen runontaito. —- Kirvas kevätaamu. — Porojen juonia. — Pietarin herrat poroilla ajamassa.
Äijäpäivän aikoja Jyvöälahdessa.
Äijäpäivä. — Miten sitä vietetään. — Keino kulkutauteja vastaan. — Kelloja soittamassa. — Maura itkee Kustille. — Vedet aukeavat. — Panettelijan rangaistus.
Käytännöllistä perimätietoa.
Räähkät. — Kotielämässä vaarinotettavaa. — Maamiehen tietoja. — Metsämiehen tietoja. — Kalastustaikoja. — Vuodenaikain ja ilmain enteitä. — Vainajat. — Parannuskeinoja. — Varahvontan kokemukset.
Runonkerääjät.
Topeliuksen runonkeräys — Sjögren. — Lönnrotin keruumatkat. —
M.A. Castrén.
Alijärven Vasselei.
Kevättäjäin tulilla. — Alijärvi. — Vanha sokea runolaulaja —
Eloisa runonuotti.
Ylämaan poikki.
Maataipaleella. — Puhuttua vettä tukkijoelle. — Ortjo ehätyssavulla. — Kenttijärvi. — Löytöretkellä. — Kostamus ja sen kalmisto. — Karjalainen jaama. — Hepo ei juossut, mutta kyllä reki rasasi. — Leipä ja otsan hiki. — Eräs Lönnrotin muistelma. — Kontokki.
Eteläisellä rinnakkaisvesistöllä.
Luvajärvi. — Luvajärven kalmisto kirjoristeineen. — Vesitietä
Kiimaisjärveen. — Minin, — Nokeus. — Rogers pasha ahtaalla.
— Uusimman uskon molijat.
Isäin perintö.
Oikea salotaival. — Teppana Ryysä. — Vanha runo ei ole taikaansa menettänyt. — Varahvontan pataseikkailu.
Kyykkäkisa.
Kyykät ja konot. — Selän antajat ja ottajat. — Tervetullut rauhanhäiritsijä.
Kivijoki.
Eräsaunalla. — Ankara jokimatka. — Taivalkoski ja Laippa. —
Liiallista taivaltamisen himoa. — Ristiniemi. — Miinoa. —
Kalansaalista ei saa kiittää.
Rajalla.
Koti-ikävä. — Kaiho outona kulkea. — Miinoan kivi. —
Maanselänjärvi. — Maanselän Paavon töllillä. — Karjalaiset
palaavat jauhomatkalta. — Aarnioluontoa, aarniokansaa. —
Muinaisuuden kuiskeita.
Akonlahdessa.
Kiitehen järvi. — Akonlahti vahva loitsupaikka. — Luvatonta kruununviljan jakamista. —- Pohatat tyrmässä. — Naisien suru, kirjotamme heidän puolestaan kirjeen. — Ylhäisiä piirteitä kansan käsityksissä.
Helluntaijuhlilla Kostamuksessa.
Varahvontan puksut. — Kilpasoutu neitojen keralla. — Prasniekalle matkaajat maataipaleella. — Vieraanvaraisuutta Kontokissa. — Pukuhavaintoja taipaleella. — Juhlavalmistukset kylässä. — Ensimäiseksi kylyyn. — Paljon tuskaa oudosta nimestä. — Kisat, "käsikisat", "pitkät kisat", "humaukset" ja muut. — Pajatukset. — Karjalaista rattoa. — Päivälliset Miitrein talossa. — Emäntien ylpeys.
Kosijoita kylässä.
Gaudeamus igitur. — Pyssyt pamahtavat, kosijat tulevat. — Monimuodollista kosimista. — Sukukokous, jossa asiata joka puolelta harkitaan. — "Passibo hyvä rahvas luvussa pitämäänne". — "Paikan kokka". — Uusi yritys. — Uhittelevaa kosimista. — Talo köyhä, mutta ei aivan itsetietoisuutta vailla. — Sulhanen saa rukkaset ja tarjoo "paikankokkaa". — Yleisö sekaantuu asiaan. — Intohimoista joukkokosimista. — Syvässä vedessä suuret kalat uivat. — Patvaska. — Kustin jalka noidutaan. — Mietteitä Komalahdella. — Varahvontta loihtii tuulta.
Rajakyliä myöden.
Väittelyä sivistyssanoista. — Maanselän suot. — Lönnrotille kiitos hyvästä käytöksestä. — Eräs Vienan puolen kylä Suomen puolella. — Häväistyt jumalat. — Karhun tuhoja. — Juhannuksena omalla puolella. — Omituista veneen tukkimista. — Jälleen Jyvöälahdessa. — Tyttöjen naimahuolia. — Senin kirje.
Suurelle Tuoppajärvelle.
Enonsuussa. — Keski-Kuittijärvellä. — Röhön taipaleella.
— Reipas vanhus. — Varahvontan käsitykset palvelijan
velvollisuuksista. — Mieronstautshat. — Vanhauskoisten maassa.
— Näköala Tuoppajärvelle. — Valasjoki. — Lumoavaa vettä. —
Kiestinki.
Lönnrotin matka pohjan perille v. 1837.
Lönnrotin koti-ikävä. — Kohtaus erään Tiirovaaran loitsijan kanssa. — Vaikea yö viluisessa pirtissä ja puutteen keskellä, — Vaikea hiihtotaival. — Tuhkasen viero ja muut vierot. — Patriarkka. — Skiitta. — Omituisia tuttavuuksia Pyhässä saaressa. — Koljasu. — "Ettekö ole tupakkaa juoneet?" — Kuisman parannuskeino. — Miten näillä perikulmilla rikkauksia koottiin. — Lepopäiviä Kuusamossa. — "Voi jospa useinki niin tekisivät!" — Vaatetushuolia. — Saaren luostari ja sen vaiheet. — Syy vanhan vieron kammoihin.
Vienan Karjalan pohjoiskulmilla.
Louhen perikuva. — Soma tuuli-ilmiö Tuoppajärveltä. — Odottamaton runosaalis. — Niskan koski. — Pääjärvi. — Suomen muistoja Sohjenansuussa. — Ihana matka Pääjärvellä. — "Ka hyvä tämä ois vieras, niin tupakkoo polttaa." — Jalo tervehdystapa Ahvenlahdessa. — Huono vastaanotto Jälettijärvessä. — Kallis hinta, mutta vaikea matkakin. — Kamala yö. — Tyttöjä saattajina, miehet jäivät juomaan. — Tapaan jälleen Kustin ja Varahvontan. — Tyrhy. — Valtatiellä. — Vienan meren rannat. — Kieretti. — Stanovoi. — Vienan meren alusmalli muistuttaa viikinkialuksia.
Lönnrotin matka Kuusamosta Vienan merelle v. 1837.
Vuodentulon enteitä. — Lönnrotia ahdistetaan Jäletjärvessä. — Keskusteluja hänen ryöstämiseksi. — Synkkiä oloja. — Köyhä leski. — Lönnrot uhataan köyttää. — Hän nolaa pahimman riidan haastajan. — "A siitä laki ei sano ni mitä." — "Lyö kirves kulkkuun, tai vie pirttiin ja ripusta jaloista kattoon savun sekaan." — Passirettelöitä Kieretissä. — Nopeata oikeuden käyttöä. — Lönnrot runoilee ikävissään. — Vienan meren jäällä. — Pelättäviä jamstjikoita. — Maanmiehiä Vienanmeren rannalla. — Eksymisen pelkoa. — Maanmiesten kesteissä. — Eräs suomalainen tarjoutuu opettamaan Lönnrotille venättä. — Lönnrot vaihtaa postinhoitajan kanssa kelloa ja tekee hyvät kaupat. — Ensi kerta poron pulkassa.
Vienanmerellä ja Kemijoella.
Vienan merellä. — Rantain luonne. — Kannanlahti ja Nivan koski. — Pitkin Kuolan rannikkoa. — Kemi. — Eräs karkotettu. — Kemijoella — Usmana ja Usman koski. — Lohenpyynti. — Kemijoen kosket. — Tukkiliike. — Tukkipäällikön viinat. — Yötä taipaleella. — Paanajärvi. — Kemijokivarren rakennusmalli. — Vanhoja ampumaneuvoja. — Jyskyjärvi. — Ala-Kuittijärvellä. — Eräs saituri. — Halpoja päiväpalkkoja. — Jälleen kotona.
Vienan Karjalan häätapoja.
Salaisia neuvotteluja. — Leikkihäät. — Naimahommat rajan takana. — Kosimatapoja. — Varauskeinoja naimaonnen rikkomista vastaan. — Kakrapokot. — Vihkiretki. — Karjalan pakanalliset häät tapoineen, temppuineen. — Lahjain antaminen — Itkut. — Katshotus. — Käeniskuleivät. — Pään poustiminen — Kostjat ja kutshut. — Jäähyväisitkut. — Turkilla prostitus. — Morsiamen otsipaikka. — Huihipaikka — Sulhanen ja morsian neuvotaan. — Varotus. — Myötämeniäiset. — Otsapoklonaiset. — Okahvin häät. — Saajannainen ja patvaska. — Lönnrotin kirjottamia häärunoja. — "Tulovirsi" nykyisin laulettuna.
Uhut.
Vienan Karjalan suurin kylä. — Kylän eri osat. — Lönnrot
Uhtuessa. — Jamasen veljekset. — Kaunis Toarie.
Vienan Karjalan kertomarunot.
Toisinnoitten yleinen luonne. — Niitten sisällinen yhteys.
Eepilliset runoaiheet. — Näköala Arhipan runomajalta.
Arhippa Perttusen laulama Sampojakso.
Runokylät ja runojen muuntelut.
Kellovaaran runoalue Latvajärven sukua. — "Samporunon" muuntelut eri runoalueilla. — Vuonnisen Sampojakso. — Kuinka toisinnot täydentävät toisiaan.
Kalevala ja kansanruno.
Runojen sisäinen todistus syntyajoistaan. — Toisinnoitten jalosäkeet. — Samporunon tähteet Värmlannissa. — Yhteisiä tunnussäkeitä. — Lönnrotin johtorunojen järjestämisessä. — Vertaus kreikkalaiseen temppeliin. — Olisivatko häärunot siirrettävät toiseen yhteyteen? — Karjan luku näytteenä taiteellisesta toisintorunoudesta.
Vuokkiniemi.
Lähtö Jyvöälahdesta. — Ylä-Kuittijärvi. — Enonsuun lohirettelöt.
— Ristiniemi uhripaikkana. — Meidät valokuvataan — Lönnrot
Pirttilahdessa. — Lönnrot Vuokkiniemessä. — Kauppatapoja.
Tsena.
Tsenan Kettuset. — Lönnrot Tsenassa. — Mari. — Karjalan naisten tunteen herkkyys.
Lönnrot Vuonnisessa.
Matka Vuonniseen. — Kaksi soutajaa. — Karjalaista sadunkertomistapaa. — Ontrei ja Vaassila. — Odottamaton tuttavuus. — Lönnrot uuden kerran Vuonnisessa Martiskan saattamana. — Yöllinen matka Ylä-Kuittijärven jäällä. — Lönnrot ja Cajan Vuonnisessa.
Martiska.
Martiskan runontaito. — Martiskan pororuno. — Martiskan viimeiset elämänvaiheet hänen poikansa Teppanan muiston mukaan.
Myöhempi runonkeruu Vuonnisessa.
Lähteenkorva Vuonnisessa. — Ontrein suku. — Harmoinen Ohvo. —
Vuonnisen tsässyönä. — "Kas Suomenlahdella hyrskyt…"
Venehjärvessä syyspimeiden alkaessa.
"Metshä raivoh rupesi". — Vihtoora murtuneella mielellä. — Hänen runontaitonsa. — Pyssyjä virittämässä haaskalle. — Karhun vahtiminen lavalla. — Synkkä on syysyönä salo. — Varahvontta kotonaan, — Nakkipeli. — Varahvontan mökki.
Helmijoella.
Helmikuumeessa. — Pistonjoen helmet. — Itsekin helmijoella.
— Pyydystystavat. — Karsikot ja lumoukset.
Vienan Karjalan valtatiellä.
Vienan Karjalan valtatiellä. — Eräs Lönnrotin muistelma. —
Ervasti Kivijärvessä. — Isossima ja hänen pirttinsä. —
Taloudellinen sauna.
Venehjärven pokkouhri.
Miikulan pokot. — Matkalla uhrijuhlaan. — Uhritoimitus ja uhriateria. — Kaunista rahvasta.
Lönnrot ja Arhippa.
Arhipan runojen merkitys. — Runollinen näköala. — Lönnrotin kertomus käynnistään Latvajärven laulajan luona.
Arhippainen Miihkali.
Latvajärvi. — Miihkalin kiitosrunot. — Hänen murheellinen elämänsä ja kuolemansa. — Miihkalin kasvonpiirteet. — Jäähyväiset Latvajärvelle.
Vienan Karjalan kartta.
Rohkeata kartan oikomista. — Lähteet, joitten perustuksella se on tapahtunut. — Ainakin Vuokkiniemen ja Uhtuen seuduista oikeampi kuva. — Vienan Karjalan yleinen maanluonne.
Kansa ja asutus.
"Arkankelin elämän katumus." — Maanviljelys. —- Karjanhoito. Kalastus. — Metsät ja niiden omistus. — Kaupan entiset vaiheet. — Nykyinen "Ruotshikauppa." — Tukkiliike. — Ero kansan kesken rajan kahden puolen ja sen syyt. — "Varastussodat." — Suomesta tulleita sukuja Vienan Karjalassa. — Vanhaa ylimyksellisyyttä kansan luonteessa. — Lönnrotin sanat Vienan karjalaisista. — Huononeeko polvi suvustaan? — Taikausko. — Kunnallinen itsehallinto. — Tulevaisuuden mietteitä.
Kotia kohden.
Ero Vienan Karjalasta. — Hyryssä. — Vaikutuksia omalla puolella. — Iloista jokimatkaa ja koskenlaskua. — Jälleen maantiellä. — Sotkamo ja Kajaani. — Jälkimuisto Vienan Karjalasta.
Ensimäisen painoksen alkusanasta.
Ryhtyessäni kirjottamaan tätä kirjaa mielin saada Vienan Karjalasta kuvauksen, jossa johtona olisi sen runous ja tämän runouden talteen korjaaminen. Arvelin tekeväni yleisölle mieluisan palveluksen, jos saattaisin nuo Kalevalan pohjoiset laulumaat paremmin tunnetuiksi.
Ajatus teoksen kyhäämiseen heräsi jo heti kun olin Vienan Karjalaan tekemältäni matkalta palannut syksyllä v. 1894. Tahdoin siinä yhteydessä saattaa uudelleen julkisuuteen varsinkin Elias Lönnrotin aikanaan sanomalehdissä julkaisemat matkakertomukset, jotka koruttoman, mutta tunteellisen ja kansanelämää harrastavan esityksensä kautta voittavat jokaisen lukijan suosion.
Sen jälkeen on Lönnrotin matkakertomukset julkaistu erityisenä kirjana ja varmaan on niihin suuri osa yleisöstä tutustunut, niinkuin ne sisällyksensä ja kirjoittajansa puolesta niin hyvin ansaitsevat. Näyttää ehkä sen vuoksi turhalta, että niistä olen tähän ottanut niin runsaasti poimintoja. Mutta kuitenkaan ei minusta tämän laatuinen kirja, joka käsittelee etupäässä Kalevalan pohjoisten laulumaitten runollista puolta, olisi ilman niitä ollut täydellinen. Ne sitä paitsi valaisevat kansan elämää ja katsantokantoja paremmin kuin ainoankaan myöhemmän matkustajan kuvaukset, joten ne senkin puolesta ovat tähdelliset. Ja olen ajatellut, että ne ehkä laajemmassa yhteydessä, monipuolisemmassa kuvassa runoalueista, saisivat uuttakin mielenkiintoa. Luulen vaikka kenen lukevan ne mielellään uudestaan, vaikka olisi ne jo ennenkin lukenut.
Vienan Karjalassa ovat olot voineet jonkun verran muuttua sen jälkeen kun siellä matkustelin. Mutta varsin suuria eivät muutokset kuitenkaan liene, siellä ei kuljeta eteenpäin höyryn eikä sähkön voimalla. Toiseksi eivät muutokset, vaikka niitä olisikin tapahtunut, varsin suuressa määrin muuta sitä kuvaa, jonka tuo maa runoutensa kannalta katsoen tarjoaa.
"Kalevalan laulumaiden" julkaiseminen oli minulle tähdellistä senkin vuoksi, että sen kautta sain oikeaan yhteyteen valokuvakokoelman, jonka Vienan Karjalan seuduista, asutuksista, kansasta ja ihmisistä otin ja joka luullakseni on laajin, mitä sieltä on tuotu. Suuri osa kuvistani on tosin jo ollut eri julkaisuissa painettuna, mutta toivon niiden oikeassa aineyhteydessä siltä voivan herättää uutta mielenkiintoa.
Tutkimusta en ole voinut enkä tahtonut kirjottaa. Olen kuitenkin koettanut antaa jonkinlaista käsitystä niitten toisinnoitten runollisesta arvostat joista Kalevalan pääosa on koottu. Nykyinen runotutkimus, joka pyrkii toisinnoitten juuriin ja siltä kannalta arvostelee Kalevalan kokoonpanoa, ei mielestäni kylliksi muista sitä, että nuo runot, semmoisina kuin ne on kansan huulilta koottu kuitenkin ovat sen oman sielunelämän ilmauksia. Ne eivät ole valmiita lauluja, joita kansa muka on ulkoa oppinut, vaan runolliselta kannalta katsoen ne ovat sen omintakeisia luomia, mistä lienevätkin aiheet alkuperänsä juurtaneet. Ne eivät ole kulkeneet kädestä käteen kuin vaihdettava kello, joka tavallisesti aina uudella omistajalla jonkun verran pilaantuu, vaan ne ovat koko arvonsa saaneet suomalaisen kansan runoelemina ja ovat paras omaisuus, mitä siltä on muinaisuudestaan säilynyt. Kalevala ei toisinnoitten valossa suinkaan ole keinotekoinen rakennus, jonka runolliset arvot ovat Lönnrotin taidetyötä, vaan se on kokonaisenakin elävää kansanrunoa.
Teoksessa, jossa niin usein mainitaan karjalaisia nimiä, toistetaan karjalaisia lauseita ja runoja, olisi ehkä pitänyt paremmin säilyttää kansanomainen puheenparsi. Sitä en ole voinut tehdä, koska en taida riittävästi Vienan Karjalan kieltä. Olen menetellyt melkein samalla tavalla kuin runonkerääjät yleensäkin, kirjottaessaan muistoon rahvaan huulilta toisinnoita. Harva heistä, tuskinpa kukaan, olisi voinut ne äänteellisesti tarkkaan jäljentää nopean laulannan aikana, vaan enimmäkseen siitä on syntynyt jonkinlainen kielensekotus. Karjalaiseen muotoon ovat tulleet vain semmoiset sanat ja päätteet, jotka enimmän ovat kirjottajan huomiota herättäneet.
Paikkain nimetkään eivät sen vuoksi ole tarkalleen siinä muodossa, jossa ne rajan takana lausutaan. Olen noudattanut etupäässä Kirjallisuuden Seuran runotoisintojulkaisun kirjotustapaa.
Vienan Karjala on joutunut kovain kohtaloiden alaiseksi sen jälkeen kuin ensimäinen painos julkaistiin, mutta niiden kuvaaminen ei kuulu teokseni puitteihin. Tästä painoksesta olen jättänyt pois Arhipan laulamat runot, vain Sampo-jakson säilyttäen. Muita mainittavia muutoksia en ole tehnyt. Jonkun verran olisin voinut kartuttaa tietoja näinä vuosina julkaistuista kirjoista, mutta tuntui kuin olisi hyvin runsas tietomäärä karkoittanut teoksesta hämyhetkitunnelman, samoin kuin se takkavalkean äärestä katoaa, kun lamput sytytetään.
I. K. Inha.
Vertaus Vienan Karjalan runoalueiden runotaidon välillä.
(Numerot merkitsevät sivuja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran runotoisintojulkaisussa, mutta luettelo on vain osapuilleen arvioitu.)
Runoalueet Kello- Jyskyj. Kiimasj. Akonl. Kosta
vaara mus
Sampo jakso 22 11 13 20 6
Taivaan taonta
Kilpalaulanta 6 1/2 8 16 2
Ainoruno 1 3 1
Vellamon neito 1 5 1
Väinäm. polvenhaava 4 2 2 4 1
Venepuun etsintä 1/2 2
Tuonelassa käynti 1 1 8
Vipusessa käynti 1 9 1
Kilpakosinta 13 18 23 7
Kultaneidon taonta 3 2 4 1
Kojosen poika 1 6
Laivaretki ja kantele 10 4 10 17 3
Nimettömät taudit 1/2 1
Auring. ja kuun päästö
Väinämöisen tuomio 1/2 1
Lemminkäisen virsi 20 6 22 50 12
Hiiden hirvi 4 1 1 1/2
Iso härkä 1/2 1/2 1 1
Ahti ja Kyllikki
Kalevanpojan kosto 3 1 1 1/2 1/2 2
Sisaren turmelus 16 4 3 5 6
Kuolon sanomat 1 1 1
Yhteensä 106 30 1/2 85 175 1/2 15 1/2
Runoalueet Pohj. Koil- Kaik-
Latva- Vuokki- Vuonni- Uhut raja- linen ki
järvi niemi nen alue raja- yht.
Sampo jakso 30 17 62 31 3 1 216
Taivaan taonta 1/2 1/2 2 3
Kilpalaulanta 4 12 8 14 1 71 1/2
Ainoruno 4 2 3 15 29
Vellamon neito 6 5 14 2 3 37
Väinäm. polvenhaava 8 10 8 11 3 2 55
Venepuun etsintä 5 1 3 1/2 1 13
Tuonelassa käynti 13 6 6 5 40
Vipusessa käynti 4 11 8 3 5 42
Kilpakosinta 32 9 21 14 4 1 142
Kultaneidon taonta 9 1 7 8 1 36
Kojosen poika 4 5 1/2 11 27 27 1/2
Laivaretki ja kantele 16 17 20 22 8 1 128
Nimettömät taudit 1 2 1/2
Auring. ja kuun päästö 1 1
Väinämöisen tuomio 2 1 10 1/2 15
Lemminkäisen virsi 53 37 48 47 15 8 318
Hiiden hirvi 3 3 4 3 1/2 20
Iso härkä 1 1 1 2 1 1/2 9 1/2
Ahti ja Kyllikki 3 3
Kalevanpojan kosto 1 4 1/2 19 2 2 38 1/2
Sisaren turmelus 6 1 1 11 53
Kuolon sanomat 1 1 1 1/2 6 1/2
Yhteensä 202 1/2 144 1/2 229 223 48 15 1/2