ODOTTAESSA.
Suur kaikkisuus!
Sun käskyäs noutaa vanhus kuu,
Kun väistyy se pois tai palautuu,
Sua palvellessaan.
Sua auringon tahto tottelee,
Kun pimenee se tai valkenee,
Sua seuratessaan.
Suur kaikkisuus!
Sinä tähtiä käsket leiristään
Ja ne lähtevät noutain mielellään
Sun ymmärrystäs.
Kun soihtuja ihmismaailmaan
Sinä syttelet, käyvät ne matkoillaan
Sun järjestystäs.
Suur kaikkisuus!
Sua elämä tottelee ja työ.
Sun tahdissasi ajan suonet lyö
Ja aalto hakkaa.
Sun tahdostasi lumi valtaa maan;
Kun lämmintä lainaat uudestaan,
Niin talvi lakkaa.
Suur kaikkisuus!
Nyt pimeätä on ja odotetaan;
Tuo valkeusmiehesi päälle maan,
Sen auringoksi!
Moni sydän on synkkä ja eksynyt,
Tuo kynttiläkruunusi edes nyt
Yövartioksi!
Suur kaikkisuus!
Sinä ihmisen kunkin aikanaan
Myös heität rannalle oudon maan, —
Hän sammuu täällä.
Sinä kansamme joulupuuksi tee,
Jok' itse on kirkas ja valaisee
Myös muut maan päällä!
Suur kaikkisuus!
Me odotamme sulta suurempaa,
Joka maamme ja kansan kirkastaa
Ja liekkiin luopi.
Se suur on takana talven, yön
Ja takana raskaan päivätyön —
Suur voiton tuopi.
Suur valon vallan kaikkisuus,
Luo meille uhrisydän uus! —
Se voiman suopi.
11/12