VIITESELITYKSET:
[1] Väinämöinen.
[2] Vironkansan ylijumala pakanallisuuden aikana.
[3] Suomen tarun "Lämminkäinen".
[4] Vipunen.
[5] Vanha isä, vrt. Ukko.
[6] "Koit ja Hämarik" on erittäin kaunis virolainen kansantaru, ks. "Virolaista Lukemista", I, J. Mustakallio.
[7] Virossa kartanonherra ja papit kilvan sortavat kansaa.
[8] "Talurahva kogukonna kohus".
[9] Itämeren maakunnissa hinnoitettiin maa Ruotsin kuningas Kaarlo XI:nen hallitessa 1687 siten, että tynnyri (= 0,91 Suom. tynnyrinalaa) parasta maata vastaa 1:tä taalaria; tynnyri toisen arvon maata = 5/6 taal.; tyn. 3:nen arvon maata 2/3 taal.; tyn. 4:nen arvon maata = 1/2 taalaria. K. K. J.
[10] Virossa käytetään usein vielä tänäkin päivänä multapermantoa. K. K. J.
[11] Missä tuo pirtin takana oleva kamari on sisustamatta, kuten joskus tavataan, on tämä multalattiainen, savuinen, pimeä ja kylmä pirtti perheen ainoa asuntohuone. K. K. J.
[12] Koska Virossa katolilaisella ajalla tuskin muuta lukemista kansalta lienee vaadittu kuin "Isämeitä", jonka latinankielinen alkusana on pater, niin sanotaan vielä tänäkin päivänä paikoittain: "na läävä paaderd lugema", kun kuulutusta pyydettäessä käydään papin luona lukemassa.
[13] Lukija on ehkä vähäsen kummeksinut sitä, kun Viron kansan elämässä kapakka näkyy olevan aina tarjona. Asian laita on se, että kartanonherroilla on yksinoikeus pitämään kapakkaa, josta syystä jokaisen kartanon (niitä on tiheästi) alueella on yksi taikka tarpeen mukaan, useakin kapakka; jota enemmän kansa ryyppää, sitä enemmän hyötyy siis kartanonherra. Mitenkä tämä on vaikuttanut kansan taloudelliseen ja siveelliseen tilaan on helppo ymmärtää. K. K. J.
[14] Virsta Virossa on melkein meidän "Ryssän virstamme" pituinen, ainoastaan muutamia syliä lyhyempi. K. K. J.