"AATTEET."
"Aatteet jalot, ylevät" monta julistajaa moukkaa hellin käsin hoivaa, kantaa pyhäin juhlapöytähän, hurskaan sielunrauhan antaa. Ei ne jalkaa kiveen loukkaa tiellä karun elämän, joita siivet kerkeät ylle synninalhon kurjan nostaa tieltä katseen nurjan kärsiväisen syntisen. Aate-kaavaan kahliten syömen herkän vaatimukset eessä elon kurjuuden kiinni lyö ne tunnon ukset, ettei horjua vaan voi ryhti varma, jonka soi usko, luoma isien. Estyy katse tutkivainen omaan sieluun painumasta: siinä palkka parhaanlainen unen rakkaan antavasta hartaast' aate-kieunnasta.