HÄKKILINTU
3.
Jo teilleni tahdoit, vaan jälkeeni jäit. Mitä siivilles mahdoit, — sä jälkeeni jäit…
Olin palannut luokses,
— sinä vaalisi teit.
Minä vavahdin vuokses,
kun vaalisi teit…
Mua vaativat taivaat, — sä jälkeen jäät. Yhä siipiäs vaivaat, — yhä jälkeen jäät…
4.
Emos siipeen pääsi jo peitä, syystuulen tanhuat heitä, emos siipeen pääsi jo peitä, pesäs suojassa untasi nää!
Ja jos unessa havinan kuulet,
kun vie mua tuiskut ja tuulet,
ja jos unessa havinan kuulet,
hymyhuulin sä lämpöösi jää!
Hymy syyttömän huulilla viihtyy,
— syyn polte lennossa kiihtyy —,
hymy syyttömän huulilla viihtyy,
— ja on synkeä syyllinen vain.
Mitä tekemättäni teinkään?
Ja mit' ottamattani veinkään?
Mitä vein, mitä väärin mä teinkään
mut tuomion, tuomion sain!
Sinä köyhdyitkö höyhenen vertaa?
Sit' et myöntänyt ainutta kertaa —
et köyhtynyt höyhenen vertaa,
minut kaikesta vapaaks sa soit.
Mut on vapaus tuomio mulle,
— osa onnellisempi jäi sulle, —
on vapaus tuomio mulle,
— sinä siteissä viihtyä voit.
Yhä ilmojen teille ma palaan,
— ja ma pois, pois sieltä jo halaan —.
yhä vapauteeni ma palaan,
johon luotu ja tuomittu oon.
Sinä pääs emon siipeen peitä,
ja mun syyni sä mulle heitä,
emos siipeen pääsi jo peitä,
se sun untasi suojelkoon!