TIELLÄ
Kätes hetkeksi mulle suo:
päämääräni selvänä on.
Mua viittoo suuri Tuntematon.
Jo huominen lähdön tuo.
Hyvä luon' olis armahan,
syli turvaisa lemmen sois,
ja huolien varjotkin viihtäis pois
kajo lieden rattoisan.
Sydän tahtoisi viivähtää:
tie pitkä ja vaikea on,
se johtavi suoraan aurinkohon
ja se sielua peljättää.
Sydän tahtoisi viivähtää,
vaan pakko on luotasi pois,
on kuin joku kello kutsuen sois,
se matkahan kiirehtää.
Kätes, ystävä, hetkeksi suo:
tie pitkä ja vaikea on.
Vaan suunta on suoraan aurinkohon
— ja huominen lähdön tuo.