METSÄTIELLÄ.
Musta yöhyt. Metsätiellä hohti hanget ja kimalsi kuuraisissa kukkasissa hongat huojuvat, tulena tuikki tähdet taivahalta.
Kaikui tieltä naurun tirske, sävel soipa ja sorea.
Kuka kulkevi salossa?
Kaikui tieltä toinen ääni, ääni kolkko ja kumea.
Ketkä astuvat ahoa?
Kulkevi keväinen henki, astuvi ilon ihana rinnalla totisen talven, kera kylmän kumppanuksen.
Hopeaisna hanget hohti, kuura kultana kumotti.