AURINGONPALVOJAN AAMURUKOUS.
Sun kutsuus havaan.
Käs'varret nostan jumaluuttas kohti,
suin, silmin ylhää tahtoasi tavaan.
Sun silmästäsi
mun sieluni: on kyynel, jota kantaa
tää ruumiin hauras malja, jalka, käsi.
Sa voimaa lainaa
niin kylvää kyynelees kuin vilvas kaste
ylitse kaikkein, joita murhe painaa!
Mun salli, Isä, kuin puhdas helmi kirkkautes käätyyn taas liittää elooni tään päivän lisä!