EI KOSKAAN.
Taas saapuu kera kukkien
ja uuden elämän
maan kevät haluun ihmisen
ja luonnon heräävän.
Ma yksin korsi kuutamon
siit' osattomaks jään,
ma yksin katson aurinkoon
kuin pitkään ikävään,
kun leijaa leudot, armaat säät
ja sarat saapuu kukkapäät,
mut kera uuden elämän
ei koskaan saavu hän…