MURATTI
Sa murheen muratti, sa tumma yrtti, mun tumman luona on sun hyvä olla. Niin peität pehmein sormin sydän-raukkaa kuin hautaa yksinäistä kalmistolla. Ma kätken joka kuiskees hiljaisen, ma joka lehteäsi hyväilen.
Sa kyynelköynnös, kimaltava risti, sa toivoin turhain odelmainen musta, niin luen hartahana helminauhaas kuin sielu katoolinen rukousta, ja kiitän eestä joka kyynelen, sa suuri kasvattaja sydämen!
Sun lasken, sydämeni kallein kukka, kuin rukouksen, tervehdyksen lauhan kummulle elon taistoon murtuneiden, kuin muiston, siunauksen seppelnauhan, kuin lohdun laulun yöhön kärsiväin, poloisten ihmisyyteen rientäjäin!