MIMMI PAAVALIINA
Häh?… Niin mitä? (Touhuaa.)
LOMSTIINA
(Merkitsevästi vihjaillen.) Minä vaan että!… (Vihjaava nyökkäys.) Jos niinkuin niin… (Taas nyökkäys, vihjaava.) Asian perään että… (Neuloo, muikistelee salaperäisesti.)
KATRIINA
(Poistuu, kierrellen.) Mitä tuo tää Lomstiina vain aikonee… Tottapahan Mimmi Paavaliina itseltään perää. (Poistuu kamariin.)
LOMSTIINA
(Mimmille.) Niin, Mimmi… Viisikymmentätuhatta perii… (Tankkaa.) Pe-rii!… Mutta Hakselin Pekka tää!… (Halveksien.) Mitä hänestä!… Sillä jos kerran talo vasaran alle joutuu, niin ei se höösää… Ja eikä tuo sekään vielä, mutta kun on leskimies … ja luonnoltaan kepuli… Mutta Nysse, tää, on sävy.