MIMMI PAAVALIINA
(Puuhaa myttynsä kanssa, sitä penkoen, kuin huokaillen, mutta leveästi, reilusti.) Jaa, niin se on… Se on tämä maailma semmoinen, että kulitpa sitä pitkin tai poikin, niin nenä se on aina vain edelläpäin… (Äkkiä.) Ja Lomstiinalle mitäs sitä kuuluu?
LOMSTIINA
Rauha… (Lyhyesti.) Herran rauha!