MIMMI PAAVALIINA
(Varmasti, leveästi.) No senpä tietää! (Kehaisten.) En minä vielä mikään ikäloppu ole, enkä aio siksi tullakaan. (Touhuaa.) Kun Luoja on meidät, vaimonkin, kerta maailmaan luonut, niin sitä pitääkin silloin vaimonkin ymmärtää Herraa kiittääkseen muistaa molemmat asiat: veisata virttä Luojalle ja lipata silmää sormuksen tuojalle. (Äkkiä touhussaan rallattaen.)
Ja ramppali, pali, ramppali, pali rallallal-laa. Ja kirkosta sitä kultansa tykö mennä jo saa.
(Puhuen äkkiä; touhussa, puistellen jotain huivia.) Vai mitä, Pekka Hakseli?
HAKSELI
Ka!… Sitä vaan että… Kosia sinua lopullisesti arvelin. (Tupakoi)