MIMMI PAAVALIINA
Emstiina ja sinä, Efreitti… Pellolle siitä… (Työntelee.) Ja
Ipu!… Sis-so! (Sysää ulos ovesta ja poistuu jälestä.)
LIINU
(Lukee hyvin nopeasti.) Ja siihen aikaan tapahtui että… Ja koska he siihen paikkaan tulivat ja katso siinä oli kaikki kuten… (Viskaa katekismuksen pois.) Ja viis minä tästä pöpötyksestä!… (Toisille.) Tytöt!… Nyt ei ole lukkaria! (Rientää pöydän luo, istahtaa, panee lukkarin hatun päähänsä, alkaa vakavilla ilveillä soittaa kannelta. Jaferi alkaa kuherrella Nellun kanssa.)
ERÄS TYTTÖ
(Lukee nopeasti.) Ja kuinka ja miten tämä kaikki tainkalttainen voi tapahtua?… Vastaus… Koska minä olen sen haamaasta minun lapsuudestani niin todistettavani kuullut ja koska myös… (Eräs tyttöpari nousee tanssimaan. Toisia yhtyy lukemaan ääneen, kaikki omaansa, yhtaikaa. Hetken ajan ääneti tanssittuansa alkaa tanssiva pari rallattaa valssia: laa … laa… j. n. e. Vähitellen hiljenee silloin lukukohina, ja tanssiva pari laulaa valssia sanoilla:)
Ah saapuos, kulta, poiss' ilot on multa. Mun iloni, mun eloni, mun kaikkeni, armas, oot…
(Useat toiset yhtyvät ja kertaavat tanssivan parin mukana kolme viime säettä. Toinen pari nousee tanssimaan. Toiset laulavat istuen kirjat kädessä, kuin tunteellisina.)
Jos viipyvi armas, on mieleni karvas, ah minua, jos sinua en luokseni, armas, saa!
(Kertaavat.)
LIINU
(Äkkiä.) Hys!… Lukkari. (Panee kiireesti hatun pois ja rientää paikoilleen, samoin tanssivat parit. Hiljaisuus. Kaikki lukevat ääneti. Pilatus yrittää tulla, mutta perääntyy ovelta.)
NELLU
(Jaferin kanssa kuherrellen, ynseänä.) Ja kehukoon Iida paidoillaan vaikka mitä, niin minä nyt en moisesta … sillä on niitä muillakin… On minullakin neljätoista hamettakin ja niistä yksi ihan puolisilkkinen, mutta johan minä kehuisin… (Halveksuen.) Pyh!
JAFERI
Niin… Ja saathan sinä sitten vielä ne tuhannet… Testamenttituhannet!
NELLU
(Halveksuen.) No olipa nuo nyt … mokomatkin tuhannet, vaikka miten, mutta sitä minä vaan Iidaa, kun se niin loosaa olla… Vasta siinä iässä ja kuitenkin jo loosaa… (Nenäkkäästi) Mutta loosatkoon!… Tää nyt… Ja leuka vielä aina noin ylpeästi kököllään. (Näyttää leuka pystyssä.) Ja käkättää että: (Jäljitellen.) Käkä, käkä, käkä, käkä, käkä!
JAFERI
Mutta enpä minä Iidaa rakasta… Minä olen vakavasti ajatellut ja nain sinut… (Halaa.) Nellu!
LIINU
Hys!… Nyt!
PILATUS
(Saapuu kamarista, istahtaa, valmistautuu juhlallisesti. Mimmi Paavaliina tulee ulkoa. Katsahtaa.) Noo-o!… Nyt sitten jatketaan… Alamme ensiksi uskonopin pääperusteista. Alamme ulkoluvusta… Nouse ylös, Kutusen tyttö. (Nellu nousee.) Vastaa minulle ulkoluvulla pitkästä katekismuksesta kysymykseen: Taidatkos sen selkeämmin sanoa?
NELLU
(Laskettelee yhtenä rallina.) Taidatkos sen selkeämmin sanoa? Mitä se on? Vastaus: taidan tällä tavalla. Sillä vaikka vesi on toimituksessa näkyväisesti läsnä ynnä tykönä on, niin ei se ole kuitenkaan vesi, joka toinkalttoisen matkaan saattaa, vain se on usko, joka sanan vedestä uskoo ja niin ovat ne eroittamattomasti yksi, sekä usko että vesi.
PILATUS
Rälläät… Rälläät… Liika kiireesti lukea rälläät. (Neuvoo.) On luettava näin: Taidatkos sen selkeämmin sanoa?… Kysymysmerkki … ja vasta sitten edelleen: Taidan tällä tavalla, ja niin edespäin. No… Koetas uudestaan! Taidatkos sen selkeämmin sanoa?
NELLU
(Laskettelee rallina.) Taidatkos sen selkeämmin sanoa kysymysmerkki ja vasta sitten edelleen taidan tällä tavalla ja niin edespäin.
PILATUS
(Eväten.) Ei … jei… Istu alas!… Kaikissa tapauksissa on todistettu, että sinulla on hyvä ulkolukupää… (Äkeästi Liinulle.) Sinä tyttö siellä!… Nouse ylös! (Liinu nousee.) Lue käsky, joka kieltää valehtelemasta… Kahdeksas käsky!
LIINU
(Kuten äsken Nellu.) Kahdeksas käsky. Ei sinun pidä väärää todistusta sanomaan. Mitä se on? Vastaus: Meidän pitää pelkäämään ja rakastamaan…
PILATUS
(Keskeyttää.) Elä rällää … elä rällää enää… Itse käsky jo loppui… Sinä hokiset vain liikoja … selitykset ja käskyt yhteen… (Katsoo pitkään.) Nooo … ja… Tiedätkös nyt sanoa, mikä valehteleminen on?… (Odottaa.) No?… Hokise nyt! (Odottaa.) Et tiedä. (Ilmoittaa.) Valehteleminen on kristinuskon perustotuuksien mukaan häpiällinen ja kauhia synti… Istu alas! (Nuuskaa.) Huoruuden jälkeen on valehteleminen kauhein synti. (Mimmi Paavaliina aivastaa, toruen.) So!… So! (Aivastus pääsee itseltä, yrittää.) Ei saa … (uusi aivastus) aivastella ei saa… (Taas pääsee aivastus. Kärsimättömänä.) Äs!… (Pyyhkii isolla nenäliinalla nenänsä. Kuin itsekseen:) Hokisevat siinä!… Eivät ymmärrä, mutta lukea hokisevat! (Asiaan.) Noo-o… Ja nyt menemme siis sisälukuun… Jos naimaton nainen Mimmi Paavaliina Ruusunen alkaa… No. (Käy osottamassa Mimmin kirjasta sormella.) Tästä näin! (Istahtaa uudelleen.) No… Eikö se jo ala… Ii-sano-ii.