AMALIA
No, tuleehan siitä. Tehän kaikki lähdette. Meille tulee hauskaa, isoisä.
ISOISÄ hyväntuulisena.
Hauskaa tietenkin. En minä muusta, kun ette vain tule minulta pyytämään matkarahaa.
Yläkerrasta astuu rva Bask. Tervehtii Tuurea.
RVA BASK
Mutta isä pikku, kahvi jäähtyy, etkä sinä liiku paikaltasi. Tuure, kuinka sinä olet hienona.
TUURE
Täti, olen juuri tulossa sinun luoksesi.
RVA BASK
Täti — joko sinä taas sanot »täti». Enhän minä oikeastaan ole vanhempi kuin sinäkään. En ole vielä elänyt. Odotan vasta elämäni suurta tapausta. Ja silloin ei ihminen vanhene.
ISOISÄ
Elämäsi suurta tapausta — Bask oli sinun elämäsi suuri tapaus. Eikä hän ollutkaan mikään huono tapaus.
RVA BASK
Isä pikku, älä puhu. Sinä tiedät etten siedä mielenliikutuksia. Olet antanut minulle perinnöksi huonon sydämesi…
ISOISÄ
Ota sinä lukuun, ettei kukaan välitä sinusta paitsi rahojesi takia.
Tuokin mielistelijä tuossa tulee vain lainaamaan sinulta.
RVA BASK
Oo, hän tietää minun heikon kohtani: kauniit miehet! Oo!
Tuure ja rva Bask ovat jo menossa.
ISOISÄ
Kiirepä näkyy herrasväellä olevan…
RVA BASK palaten pari askelta.
No, isä pikku, etkö jo tule?
ISOISÄ
Saisit kiittää minua joka hetkestä, jolloin sinua tässä holhoan. Tuo kaunis mies tuossa tekee sinusta vielä keppikerjäläisen.
RVA BASK
Isä pikku, eikö minulla saisi olla yhtään iloa?
ISOISÄ
Kyllä sinulla sitten on iloa, kun hän on ottanut rahasi ja viskannut sinut tiepuoleen. Tule lähemmäksi. Onko hän vielä tuolla alhaalla?
RVA BASK
Kuka, isä pikku?
ISOISÄ
Hän — Sibylla?
RVA BASK
Tyttöäkö tarkoitat, Cecilia Salavan tyttöä? Istuu hän tuolissaan, jonka on saanut tohtorilta, yllään valkoinen puku, jonka hän myöskin on saanut tohtorilta.
ISOISÄ
Istuuko hän aina auringossa?
RVA BASK
Jos sattuu olemaan aurinkoa. Vastaa, Lyyli Cecilia, kun sokea sinulta kysyy.
SORRI
Hän on aina auringonpaisteessa, sillä hän on hurskas lapsi.
ISOISÄ
Näyttelijän lapsi. Kyllä se hurskas syntyperä tunnetaan.
RVA BASK
Mennäänkö vihdoinkin, pikku isä?
ISOISÄ
Kun minä tahdon kysyä omassa talossani, niin minä kysyn… Istuuko hän aina ikkunassa, tuo näyttelijän tyttö? Ja näkee jotakin?
RVA BASK nauraen.
Tietysti hän näkee mitä kadulla sattuu tapahtumaan.
ISOISÄ
Ja näkee sittenkin, jollei mitään tapahdukaan?
RVA BASK
Sitä en tiedä, voiko nähdä silloinkin, jollei mitään tapahdu.
ISOISÄ
Mutta minä tiedän. Olen kuullut hänen puhuvan täällä yksinään. Kun kaikki ovat poissa ja papinsälli laskettaa kreikkaa ja hepreaa kopissaan, puhuttelee hän täällä prinssejä ja prinsessoja.
RVA BASK
Niin, hän leikkii nukketeatterillaan.
ISOISÄ
Tuure, sinä olet laiska ja roteva, saisit kantaa Sibyllan tänne minun luokseni. Tahtoisin puhua hänen kanssaan.
TUURE
Jos isoisä tahtoo puhua Lyyli Cecilian kanssa, niin onhan isoisällä jalat astua hänen luokseen.
ISOISÄ
Ja sinäkin toivot minulta perintöä!
RVA BASK
Niin, isä pikku, sinä voitat herttaisen pienen oikkusi. Sinähän olet ihan niinkuin Cecilia Salava. Teidän täytyy molempien voittaa itsenne.
TUURE
Jos isoisä tahtoo puhutella Lyyli Ceciliaa, niin täytyy pitää kiirettä.
Tohtori vie hänet mukanansa.
ISOISÄ
Sen minä kyllä uskon. Kun ei hän saanut äitiä, niin hän tahtoo anastaa tytön…
RVA SALAVA jännittyneenä.
Mitä te sanoitte, isoisä?
RVA BASK
Tohtori Ilmonen oli Salavan ystävä ja aikoi itse näyttelijäksi. Hän on nyt pannut tytön päähän kaikenlaisia hullutuksia. Mutta Lyyli Cecilia ei ole tullut terveeksi. Kaiken kesää on häntä hierottu ja hoidettu ja juotettu ja syötetty. Mutta tuossa hän vain makaa. Ja mikäpä hänen siinä on hätänä. Näkee mitä kadulla tapahtuu ja leikkii nukketeatterillaan.
ISOISÄ
Onko varma ettei hän lähde tällä viimeisellä laivalla?
TUURE
Päinvastoin. Tulen tekemään kaikkeni, jotta hän lähtisi. Ja kaikki muutkin, jotka vain voivat päästä täältä irti.
ISOISÄ
Ja matkarahat — luulet kai että tätisi antaa ne.
TUURE
Isoisä, ne minä varastan.
RVA BASK
Oi Tuure, älä puhu niin kauheita, en kestä sitä… Saan kohtaukseni,
Tuure, käsivartesi…
ISOISÄ
Kujeile muille, mutta ei minulle. Mars matkaan.
Menevät. Heidän äänensä hiljenevät vähitellen. Alhaalla arkihuoneessa on järjestetty ja kannettu eteiseen Sorrin tavaroita.
AMALIA askarrellessaan.
Vihdoinkin. Kyllä me olemme joukkoa. Ei mitään syytä tarvita… Mutta kunhan emme vain saisi pormestarinnaa tänne, hän meni tuonne käsityöaittaan. Tule auttamaan, Sylvi. Kyllä sinä jo olet Väinösi kanssa tarpeeksi kuherrellut.
SYLVI
En minä ehdi, jos illalla matkustan.