SISÄLLYS:
Alkulause.
M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.
Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi
Johdanto.
Selonteko.
Todistelu.
Loppulause.
Viiteselitykset.
Lyhennyksiä:
A. = Aulus
C. = Gaius
Cn. = Gnaeus
L. = Lucius
M. = Marcus
P. = Publius
Q. = Quintus
Alkulause.
Non scholae, sed vitae discimus.
Jo v. 1865 ilmestyivät Ciceron puhe runoilija Archiaan puolustukseksi sekä puhe Q. Ligariuksen hyväksi Oulun ruotsalaisen alkeisopiston lehtorin Oskar Blomstedtin suomentamina sekä painettiin sittemmin uudestaan aivan muuttumatta v. 1891.
Koska Blomstedtin kirjasen jälkimäinenkin painos nykyjään lienee loppuun myyty, olen katsonut ajan vaatimaksi julkaista tekemäni edellisen puheen suomennoksen. Tämä poikkeaa eri syistä Blomstedtin käännöksestä, varsinkin sen johdosta, että tahallani en ole siihen tutustunut ennen oman työni päätyttyä.
Käännös on ylipääten tehty sen tekstin mukaan, minkä Lehtori Tri O. Grotenfelt on julkaissut kirjassa M. Tullii Ciceronis orationes selectae VI, Helsingforsiae 1894. Muuten olen hyväkseni käyttänyt tärkeimmät puheen käsittämistä edistävät apuneuvot, joista erityisesti mainitsen Lehtori H.F. Silander'in toimittamat oivalliset selitykset (Selityksiä ja Sanaluettelo M. Tullius Ciceron puheeseen Runoilija Archiaan puolustukseksi, Helsingissä 1903).
Helsingissä, kesäkuulla 1905.
K.J. Hidén.
M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.
M. Tullius Cicero syntyi tammikuun 3 p. v. 106 e.Kr. lähellä Arpinumin pikkukaupunkia (nyk. Arpino kaakkoon päin Roomasta). Saatuansa Roomassa yhdessä nuoremman veljensä Quintuksen kanssa huolellisen kasvatuksen hän esiintyi jo v. 81 julkisesti puhujana ja saavutti vähitellen yhä suuremman maineen varsinkin sen jälkeen, kuin hän oli harjoitellut opintoja Kreikassa vv. 79-77. Hän otti nyt enemmän kuin ennen osaa valtiolliseen elämään, tuli v. 75 quaestoriksi sekä kohosi nopeasti läpi kaikkien virka-asteitten, jotta hän huolimatta siitä että oli nuosukas (homo novus) pääsi konsulin virkaan vuodeksi 63 varhaisimpana lain myöntämänä ikävuotena. Konsulina Cicero paljasti Catilinan vallankumoukselliset aikeet sekä kukisti valtiolle perin vaarallisen salaliiton. Tällöin Cicero oli kohonnut valtiollisen toimensa kukkuloille, mutta tämän jälkeen elämä hänelle tarjosi vain pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.
Ciceron täytyikin jo v. 58 lähteä maanpakoon Roomasta. Kuitenkin hän seuraavana syksynä kutsuttiin takaisin, jolloin Rooman kanssa suurella riemulla otti hänet vastaan. Seuraavat vuodet hän toimi etenkin puhujana sekä Forumilla että senaatissa saavuttamatta kumminkaan aikaisempaa vaikutustaan. V. 51 hän joutui prokonsulina hoitamaan Cilician maakuntaa vuoden ajan. Kun Cicero Ciliciasta palasi Roomaan, oli kansalaissota Caesarin ja Pompeiuksen välillä alkanut. Kauan epäröityään hän lähti Pompeiuksen luo Kreikkaan. Pharsaluksen ratkaisevan taistelun jälkeen v. 48 hän jälleen palasi Italiaan sekä sai helposti Caesarilta armahduksen. Muuttuneet olot vaikuttivat nyt sen että Cicero toistaiseksi pysyi aivan erillään valtiollisesta elämästä omistaen kaiken aikansa vain kirjallisille ja tieteellisille harrastuksilleen. Vasta Caesarin murhan jälkeen Cicero taasen astui valtiolliselle taistelutanterelle asettuen kaikella voimallaan mahtavaa Antoniusta vastaan. Mutta sen johdosta hänenkin nimensä myöhemmin joutui valtiopannaan julistettujen joukkoon ja murhamiehet yllättivät hänet Caietan luona (nyk. Gaëta) joulukuun 7 p. v. 43 e.Kr.
Joskin Cicero valtiollisen toimintansa johdosta useinkin on joutunut ankaran arvostelun alaiseksi, on hän puhujana ja kirjailijana saavuttanut yleisen tunnustuksen sekä katoamattoman maineen. Hänen merkityksensä omalle ajalleen sekä jälkimaailmalle on etenkin siinä, että hän helposti tajuttavassa, miellyttävässä muodossa Rooman kielellä on esittänyt eetillisesti ja esteettisesti etevämmän kreikkalaisen sivistyksen tuotteita ja tuloksia sekä johdonmukaisella, puhtaalla ja sointuvalla kielenkäytöllään kohottanut latinan kielen täydellisyyteen, josta tuli esikuva pitkiksi ajoiksi.
Ciceron kirjallisten tuotteiden lukumäärä on melkoisen suuri. Tavallisesti hänen jälkeenjättämänsä kirjoitukset jaetaan seuraaviin ryhmiin: puheet; retoriset kirjoitukset; filosofiset teokset; kirjeet.
Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi.
Niinkuin itse puheesta näkyy, muudan Grattius syytti Archiasta siitä että hän laittomasti oli itselleen kavaltanut Rooman kansalaisoikeuden. Koska kantajan tekemät syytökset oli verrattain helppo kumota, oli koko oikeudenkäynti kaikesta päättäen valtiollisten vastustajien toimeenpanema runoilijaa suosivan Lucullusten perheen häpäisemiseksi. Juttua käsiteltiin v. 62 valamiesoikeudessa, jonka puheenjohtajana toimi praetori Q. Tullius Cicero, puhujan veli. Sitten kuin Grattius oli kanteensa esittänyt piti Cicero puolustuspuheen, josta hän suurimman osan omistaa tieteiden ja taiteiden ylistämiselle osoittaakseen että Archias, ollen näitten harrastaja, kaikin puolin on ansainnut tulla Rooman kansalaiseksi. Kuten odottaa saattoi, kumottiin kanne aiheettomana.