WINTERGARTEN
Hei, Ganymedes, Zeus on kuollut, vaan
sä kotkinesi elät ikuisesti.
(Hätäinen syrjäkatse ohjelmaan:
The Bermos, Catalani, Schöne Betsy.)
… Vai onko, sanoo Thompson itsekseen,
Englannin politiikka aivan turhaa…
Se Sovjetiin ei näytä tehonneen,
ne siellä niinkuin puolihullut murhaa…
… En tainnut mainitakaan, että tää
on Tanskanmaasta mulle juuri tullut.
Ääneensä sanoo tämän Mustapää.
Ne Tanskan lyyrikot on puolihullut…
… No, Bonnelykke… Junalyriikkaa…
Ja illan valtaa sellon hautasoitto:
Maa on niin musta, musta, musta maa
ja taivas on niin etäinen ja loitto.
Se ihmisien osaks annettiin:
yks päivä elää, kuolla huomenna jo.
… Oi. Yö jo tuli Wintergarteniin,
jo katos viimeinenkin päivänkajo.
Oi Ganymedes. Thompson, Mustapää,
kaks sälliä sun tykönäsi löytään.
(He lähtee kohta. Silloin tähän jää
kaks tyhjää olutseideliä pöytään.)