AILI.
Voi, kuinka minä olen heihin kiintynyt. Jos voisin, kokoaisin luokseni kaikki köyhät lapset.
Menevät.
III:s KOHTAUS.
Sillman yksin.
SILLMAN.
Tulee vasemmalta takaovesta hiipien sisään.
Ei ole ketään! Hihhihhii sen pojan rohkeutta.
Hoksaa päällysnutun.
Tuonko ottaisin? Ei hemmetissä!
Koettaa taskuja.
Täältä ehkä löytäisi leipärahan. Kas!
Vetää ulos hopeaisen kotelon.
Tuo se kelpaa meidän pojalle.
Menee kiireesti pois samaa tietä, taakseen vilkaisten.
IV:s KOHTAUS.
Emma, Gryhling.
EMMA.
Tulee vasemmalta.
Herra Jumala! Mitä pitää minun tehdä? — Mutta miksi en hänelle sanoa voisi. — Niin!
Avaa Gryhling'in oven.
Herra! Saanko tulla sisään?
GRYHLING.
Sisältä.
Et!
Tulee ulos.
Mitä asiata?
EMMA.
Olen jo kauan aikonut sen teille sanoa, mutta aina se on jäänyt.
GRYHLING.
Tulee rauhattomaksi.
No, mitä nyt?
EMMA.
Jollet minua nyt auta, olen hukassa.
GRYHLING.
Mitenkä auta?
EMMA.
Minä pelkään pahinta — tahi oikeammin minä olen varma siitä.
GRYHLING.
Oma asiasi!
EMMA.
Minun oma asianiko! Olenko minä siihen syypää.
GRYHLING.
Kuka sitten?
EMMA.
Kas vaan. Etkö sinä minua narrannut? En minä koskaan olisi langennut, joll'et olisi silloin maalla humalaan juottanut ja viekoitellut.
GRYHLING.
Yhtäpaljon viekoittelit sinä minut.
EMMA.
Minäkö?
GRYHLING.
Niin, juuri sinä. Otithan jo edeltäkäsin keväällä maksun.
EMMA.
Minäkö maksun? Herra Jumala! Nekö 20 markkaa äitini silkkihuiviin?
GRYHLING.
Yhden tekevää, mihin ne käytit. Ja riittää nyt. Mitä minä tein, siitä vastaan, mitä sinä, siitä saat itse vastata.
EMMA.
No mutta olethan sinä seurauksiin ainakin yhtäpaljon syypää kuin minäkin.
GRYHLING.
Nauraa pirullisesti.
Me söimme yhdessä makeata soppaa. Jos sinä siitä kipeäksi tulit, en minä siihen syypää ole.
EMMA.
Mutta olethan sinä, Herran tähden, lapsen isä niinkuin minä olen —
Hyrähtää itkemään.
GRYHLING.
En minä tässä keskellä päivää rupea kanssasi pakinoimaan — — Sinä sait minusta pian tarpeiksesi, pidä nyt huoli kakarastasi!
EMMA.
Vai olisi minun, siksi, että ensi alussa annoin itseni vietellä, pitänyt ruveta sinun jalkavaimoksesi!
GRYHLING.
Silloin olisin sinusta tahi ainakin penikastasi huolen pitänyt.
EMMA.
Ajattelehan toki! Täytyyhän sinun siitä kuitenkin huoli pitää. Sinun lapsesihan se on!
GRYHLING.
Vai täytyy! Todellako!
EMMA.
Joll'et hyvällä suostu, niin pakoitan sinut siihen.
GRYHLING.
Nyt loppuu kärsivällisyyteni!
EMMA.
Ja minun myös!
GRYHLING.
Mene matkoihisi näkyvistäni tahi —
EMMA.
Älä peloittele! — Tuollainen hirviö! Viattomalta, köyhältä tytöltä ryöstit hänen ainoan aarteensa, kunnian, ja kehtaat sitten tuolla tavoin — —
GRYHLING.
Vai niin! Kyllä minä sinulle näytän, kuka tässä — Odota vaan!
Menee verannalle.
EMMA.
Sitä en olisi uskonut.
Menee itkien pois.
V:s KOHTAUS.
Gryhling, Aili, Helli.
Aili ja Helli tulevat.