AILI.
Minun käy sääliksi sinua, äiti, kun sinä aina olet huolissasi käytöksestäni. Kyllä sinä jo voit rauhoittua. Minä kyllä kykenen itse jo itseäni hoitamaan.
HARTIN.
Ankarasti.
Mitä sinä sanot?
KARHI.
Älkää ymmärtäkö väärin, rouva Hartin, tytärtänne. Aili neiti tarkoittaa vaan hyvää. Eikö teistä itsestännekin tunnu tarpeettomalta valvoa niin älykkään immen käytöstä, kuin Aili on.
HARTIN.
Pyydän anteeksi. Mutta minä soisin, ettette koettaisikaan turkuttaa minuun mielipiteitänne. Kyllä minä olen liian vankka omissani.