AILI.
Ei, ei, olkaa täällä vaan.
Karhi tulee, hänen perässään Emma ja Kaski.
XI:s KOHTAUS.
Edelliset, Emma, Kaski.
ULLA.
Tyttäreni!
EMMA.
Rakas äitini!
Syleilevät.
ULLA.
Voi kuinka olen sinua kaivannut. Väärin tein sinua kohtaan. Syyttä sinua varkaudesta syytettiin — Miksi jätin sinut oman onnesi nojaan silloin, kun enimmin apua tarvitsit? — Anna minulle anteeksi.
EMMA.
Minähän sinua vastaan olen rikkonut. Miksi en tullut heti luoksesi, tunnustanut kaikki ja pyytänyt anteeksi? Ethän olisi minua silloin luotasi työntänyt.
ULLA.
En, en! Yhdessä olisimme sitten kestäneet kaikki.
EMMA.
En luullut sinun voivan rikostani anteeksi antaa.