SELITYKSIÄ.
[1] Minomicóna, Micomicán. Näiden nimitysten kantasana on erästä pitkähäntäistä apinaa merkitsevä mico.
[2] saan muuttumaan valkoisiksi tai keltaisiksi: hopea- tai kultakolikoiksi.
[3] Pegasos-hevonen. Pegasus, kuten tiedämme, oli Medusan verestä syntynyt siipiratsu, josta myöhemmät runoilijat tekivät tunnetun runoratsun.
[4] Mauri Muzaraque on suuresta maineestaan huolimatta painunut syvään unohduksen yöhön.
[5] Zuleman kumpu sijaitsee lounaiseen Ptolemaion mainitsemasta Complutumin kaupungista, jonka paikalla on Alcalá de Henaresin kaupunki, missä syntyi Miguel de Cervantes Saavedra.
[6] Meotis-järvi: nykyinen Asovin meri, roomalaisten Maeotis.
[7] Don Azote, Don Jigote. Azote = piiska; jigote = hakattu liha.
[8] sopiihan lahja hihaan pääsiäisen jälkeenkin. Munkkiveljet keräsivät avaroihin hihoihinsa lahjoja, joita varsinkin pääsiäisenä saattoi kertyä runsaasti.
[9] ken hyvän saa ja huonon valitsee jne. Sananlasku kuuluu: »Quien bien tiene y mal escoge, por mal que le venga no se enoje». (Ken valitsee huonon, vaikka omistaa hyvän, älköön panko pahakseen, jos käy huonosti.) Sancho muuttaa sananlaskun jälkipuolen aivan mielettömäksi.
[10] Gonzalo Hernandez (Fernandez) de Córdoba (1443—1515), kuuluisa espanjalainen sotapäällikkö, joka saavutti suuren maineen taisteluissa maureja vastaan sekä Italian-sodassa, missä hänen saamansa voitot takasivat Espanjalle Napolin kuningaskunnan omistuksen.
[11] Diego Garcia de Paredes (1469—1533): suuren kokonsa ja valtavien ruumiinvoimiensa vuoksi suurta kansansuosiota saavuttanut espanjalainen sotaurho.
[12] nainen, josta Viisas puhuu jne. Viisas on tietenkin Salomo, jonka Sananlaskujen 31. luvun 10. värsystä löydetään kysymys: »Kuka löysi kunnon vaimon?» Cervantesin käyttämä sanamuoto viittaa Vulgatan tekstiin (Mulierem fortem quis inveniet?).
[13] Luigi Tansillo (Tansello): aikoinaan — hän eli 1510—1570 — kuuluisa italialainen runoilija. »Pyhän Pietarin kyynelet» oli kääntänyt kastiliankieleen mm. Luis Gálvez de Montalvo, Cervantesin hyvä ystävä.
[14] kertoo tehneen sen maljakokeen jne. Maljakokeesta kertovat vanhat kansantarinat, ja Ariosto on käyttänyt aihetta »Raivoisassa Rolandissaan». Eräs ritari (ei mikään »yksinkertainen tohtori»,[15] kuten Cervantes sanoo), jonka linnaan, Mantuan seuduille, Roland oli yöpynyt, näytti tälle ilta-aterian päätyttyä ihmeellisen maljan, jonka sanoi ilmaisevan aviomiehelle, oliko vaimo uskollinen vai ei: jos oli, niin mies voi maljasta onnekseen juoda, ellei, niin viini valahti hänen rinnoilleen. Roland kieltäytyi kokeeseen rupeamasta, sanoi tietävänsä, että nainen on heikko, ja tahtovansa säilyttää oman luottamuksensa lujana:
»Mia donna e donna, ed ogni donna e molle:
Lasciam star mia credenza come stasse».
[15] »Yksinkertainen tohtori», joka tosin ei joutunut tekemisiin taikamaljan kanssa, esiintyy myös Arioston runoelmassa ja edustaa hänkin mieletöntä uteliaisuutta, joten on hyvin ymmärrettävää, että Cervantes sekoitti yhteen nämä kaksi eri kertomusta.
[16] Danaë: Kuningas Akrision ainoa tytär, jonka hänen isänsä sulki torniin siten ehkäistäkseen kaameiden ennustusten vuoksi estettävältä näyttävän suvunjatkumisen. Zeus lankesi kultasateena vanki-neidon helmaan, ja siitä syntyi Perseus.
[17] niiden neljän s:n lisäksi, jotka jne. Tarkoitetaan sanojen sabio (viisas), solo (yhtä ainoata palvovainen), solicito (uuttera, huolellinen palvonnassaan) ja secreto (vaitelias) ilmaisemia hyviä rakastajan-ominaisuuksia. — Tekstissä oleviin lemmen-aakkosiin nähden huomautettakoon, että niiden suomenkieliseen asuun saattaminen tuottaa vaikeutta vasta, kun ehtii ö:hön, jolla alkavia sanoja kielessämme on vähänlaisesti. Olisi ehkä kelvannut »öykkäri», koska se merkitsee mm. pohattaa, mutta mieluummin valitsin sentään »öntyrin», joka tarkoittaa »voimallista henkilöä» (Lönnrotin Lisäwihko s. 210: »stark l. kraftfull person»). X:n poisjättämisen perustelu (»koska se on karhea äänne») tuntuu sitäkin pätevämmältä, jos muistamme, että tällä kirjaimella merkittiin espanjankielessä aikaisemmin äännettä, jonka merkkinä nykyisin on j, siis tuota esim. Don Quijoten nimessä esiintyvää äännettä, jota lausuttaessa sopii ja tulee kurkkua karahduttaa.
[18] uutena ja ahdistettuna Penelopeiana. Tarvitseeko selittää, että P. oli Odysseun jalo puoliso, kaikkien uskollisten aviovaimojen klassillinen perikuva?
[19] että hänellä oli puolisonaan uusi Portia jne. Marcus Junius Brutuksen puoliso P. oli jalo ja uskollinen roomalainen aviovaimo.
[20] Leonela otti… viiniä ja pesi sillä haavan jne. Francisco Rodriguez Marin huomauttaa kommentaarissaan, että sokea mies, rikottuaan ruukunsirpaleilla Lazarillon poskipäät, käytti voiteena viiniä, ja mainitsee viinin parantavaa voimaa tähdentävän espanjalaisen lauseparren: »Maldita la llaga que el vino no sana!» (Kirottu se haava, jota ei viini paranna!) Siitä ei pahasti eroa suomalainen: »Jos ei viina ja sauna auta» jne.
[21] hirmuisesta taistelusta nahkaisia punaviinileilejä vastaan jne. Sellainen »leili» eli cuero ei ole mikään pikkunassakka, vaan kokonainen häränvuota, josta on leikattu pois pää ja jalat polvia myöten; vuota ommellaan umpeen ja siihen sovitetaan tarpeellinen ruoti, henkuri ja laskuhana. Ei siis ihmekään, että moinen kuvatus saattoi Don Quijoten silmissä ja käsissä muuttua päättömäksi jättiläiseksi.
[22] monsieur de Lautrec Suurta sotapäällikköä Cordoban Gonzalo Fernandezia vastaan jne. Tässä Cervantesin muisti kuuluu pettävän: Lautrecin saapuessa Napolin kuningaskuntaan Suuri sotapäällikkö oli jo aikoja sitten palannut Espanjaan.
[23] kylläpähän nähdään, kun munia paistetaan jne. Tämä sananparsi näyttää olevan peräisin vanhasta Melchor Santa Cruzin julkaisemasta juttukokoelmasta »Floresta española». Eräässä siihen sisältyvässä tarinassa kerrotaan, kuinka kuljeksiva hiilikauppias myy muutamalle eukolle korillisen hiiliä ja pistää salavihkaa eukon paistinpannun tyhjään koriinsa. Eukko kysyy, ovatko hiilet tammipuun hiiliä ja muuten hyvää laatua, ja varas vastaa: »Kyllä näette, kun munia paistatte.»
[24] päätti lähteä Intiaan. Intia (Las Indias) merkitsi »Länsi-Intiaa», nykyisin sillä nimellä mainittuja saaria ja espanjalaisten valloittamaa Amerikan manteren osaa.
[25] Alessandria della Paglia: Pohjois-Italiassa sijaitseva linnoituspaikka.
[26] olisin voinut toivoa… saavani jonkin meriseppelen. Meriseppelen l. laivaseppelen, corona navalis, roomalaiset antoivat merivoiton saavuttaneelle päällikölle.
[27] Juan Andrean amiraali-laiva. Tämä Juan Andrea oli Giovanni (Gianettino) Andrea Doria, kuuluisan genovalaisen merisankarin veljenpoika.
[28] Don Alvaro de Bazán (1526—1588), mainio espanjalainen amiraali.
[29] pakeni arnautiksi puettuna. Arnautti = albanialainen.
[30] mitä oli jäänyt jäljelle »Luostariveljen» rakentamasta jne. »Luostariveli», El Fratin (ital. sanasta fratino, joka oli munkkien pilkkanimi), oli italialaissyntyinen linnoitustenrakentaja Giovanni Paleazzo.
[31] espanjalainen sotilas, jonka nimi oli Saavedra: Cervantes itse.
[32] tuhatviisisataa zoltania. Zoltani (soltani), »sulttaanin raha», turkkilainen kultaraha, eri paikoissa ja eri aikoina arvoltaan erilainen (16. ja 17. vs. siihen laskettiin 140 asproa, jotka vastasivat suunnilleen 9 pesetaa).
[33] maurilaisia bagarinoja. Bagarinojen (arabialaisesta sanasta bahari = merimies) nimellä mainittiin vapaita soutajia, jotka saivat työstään palkan (siis ei kaleerivankeja).
[34] Cava rumia. Cervantesin mainitsema nimen selitys on kansanetymologiaa. — Puheenaoleva »kehno kristitty nainen» oli I nidoksessa mainitun Ceutan kreivin Julianin tytär.
[35] Palinurus: Aeneaan aluksen perämies, joka uneen uupuneena syöksyi mereen ja hukkui.
[36] kolmikasvoinen taivaanvalo: kuu (ensimmäinen neljännes, täysikuu, viimeinen neljännes), Horatiuksen diva triformis.
[37] sille kevytjalkaiselle kiittämättömälle jne.: viittaus Apollon ja Daphnen mytologiseen taruun.
[38] hän huomasi yht'äkkiä joutuneensa Agramanten leiriin. Tarinan kertoo Ariosto. Arkkienkeli Mikael lähettää eripuraisuuden jumalattaren pakanakuninkaan Agramanten leiriin siten auttaakseen Parisissa piirityksessä olevaa Kaarle-keisaria.
[39] sicut erat in principio: »niinkuin oli alussa» (t. alkujaan).
[40] ennenkuin pakenevan nymfin vainooja ehtii jne. Vainooja ja nymfi: Apollo ja Daphne.
[41] Kertomus Rinconetesta ja Cortadillosta: Eräs niistä novelleista, jotka Cervantes myöhemmin julkaisi nimellä Novelas ejemplares.
[42] Villalpandon Summulat. Segovialainen Gaspar Cardillo de Villalpando, mainio teologi ja Alcalán yliopiston opettaja, julkaisi v. 1557 teoksen Summula summularum, joka oli mainitussa opinahjossa dialektisten opintojen virallisena tekstinä.
[43] Intian papin Johanneksen mailla. Tätä Johannesta, jonka Cervantes mainitsee jo aikaisemmin pitivät ranskalainen historioitsija Joinville (13 vs.) ja italialainen matkailija Marco Polo historiallisena henkilönä, jonka Aasiaan perustaman valtakunnan muka valloitti suuri Dshingiskhan (v:n 1200 tienoilla).
[44] kolme tragediaa (La Isabela, La Filis, La Alejandra). Niiden tekijä oli Lupercio Leonardo de Argensola (1559—1613), jonka muisto on säilynyt tämän Cervantesin maininnan vuoksi pikemmin kuin hänen heikonlaisten kirjallisten tuotteittensa nojalla.
[45] Kostettu kiittämättömyys (La Ingratitud vengada), Numanda (La N.), Kauppias rakastajana (El Mercador amante), Suopea vihaajatar (La Enemiga favorable). Ensimmäinen oli Lope de Vegan, toinen Cervantesin, kolmas Gaspar de Aguilarin ja neljäs tuomioherra Francisco Tarregan kirjoittama.
[46] eräs meidän kaikkein nerokkaimpia kirjailijoitamme: Lope de Vega, jota C:n kritiikki tässä nähtävästi muutenkin koskee.
[47] lusitanialainen Juan de Merlo jne. Don Quijote mainitsee tarunomaisia ja todella eläneitä henkilöitä. Juan de Merlo, Pedro Barba, Gutierre Quijada, Fernando de Guevara, Suero de Quinones, Luis de Falces ja Gonzalo de Guzmán kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään.
[48] arkkipiispa Turpin: aikaisemmin mainittu.
[49] portit hyasintteja. Hyasintti merkitsee tässä erästä jo Raamatussa mainittua väriltään kirkkaanpunaista (t. oranssinkeltaista) jalokiveä.
[50] kohtelit nöyrästi ylpeitä ja kopeasti nöyriä. »Suu sanan erehdyttää»; Sancho tulee murheessaan määritelleeksi herransa käyttäytymisen päinvastoin kuin oikeastaan olisi pitänyt.
[51] Manchassa on tapana, että nainen ottaa miehensä sukunimen. Muualla Espanjassa oli ja on yleistä, että vaimo säilyttää oman sukunimensä, johon hän voi liittää miehensä nimen; Sanchon puoliso olisi saattanut olla nimeltään Juana Gutierrez de Panza (tai Teresa Cascajo de Panza — romaanin toisessa osassa hän näet saa säännöllisesti nimen Teresa ja väittää itse tyttönimensä olleen Teresa Cascajo).
[52] Manchan kaupungin Argamasillan Akatemian jäsenet. Säkeissä saattaa piillä viittauksia Cervantesille varmaan tutun pikkukaupungin Argamasilla de Alban oloihin ja henkilöihin, mutta tutkimus ei ole voinut seikkaa paljonkaan valaista.
[53] Brilladoro, Bayardo: edellinen Rolandin, jälkimmäinen Rinaldon sotaratsu (kts. Ariosto: »Orlando furioso»).
[54] Forse altri canterà jne. Säe Arioston »Raivoisasta Rolandista»: »Toinen kenties laulaa laatuisammin.»