KAHDEKSAS KOHTAUS.
Argante. Géronte. Nerine. Silvestre.
Géronte. Ah! sinä, imettäjä!
Nerine (heittäytyen Géronten eteen). Ah! herra Pandolphe! mikä — — —
Géronte. Kutsu minua Géronteksi, äläkä enää käytä tuota nimeä. Niitä syitä ei ole olemassa, jotka pakoittivat minua käyttämään sitä Tarentossa.
Nerine. Voi! mitä huolia ja murheita tuo nimenne muutos on tuottanut meille, me emme voineet mitenkään löytää teitä täältä!
Géronte. Missä on tyttäreni ja hänen äitinsä?
Nerine. Tyttärenne ei ole kaukana täältä. Mutta ennenkuin näette hänet, täytyy minun pyytää anteeksi, kun uskalsin naittaa hänet; me olimme niin suuressa puutteessa emmekä tienneet missä olitte.
Géronte. Minun tyttäreni naimisissa?
Nerine. Niin, hyvä herra.
Géronte. Ja kenen kanssa?
Nerine. Erään nuoren herran kanssa. Hänen nimensä on Octave ja on erään herra Arganten poika.
Géronte. Taivas!
Argante. Mikä sattuma!
Géronte. Vie meidät pian, pian sinne, hänen luokseen.
Nerine. Teidän ei tarvitse muuta kuin poiketa tähän taloon.
Géronte. Mene edeltäkäsin. Seuratkaa minua, herra Argante.
Silvestre (yksin). Siinäpäs on aivan odottamaton tapaus.