ON SE MULLAKIN VENONEN.
On se mullakin venonen,
Pursi tuulessa tukeva:
On rakoja, raukka täynnä,
Runko runneltu peräti.
Vesi saumoista satavi,
Lirisevi liitoksista,
Juosten purtehen purona,
Luikahdellen lähtehenä.
Minkä auskar' ammentavi,
Viskin vettä viskoavi,
Senp' on verran jo venohon
Ahtoi aaltoa ulappa,
Tyrsky työnteli ra'oista,
Läikytteli liitoksista.
On se mullakin venonen,
Pursi tuulessa tukeva:
Tuuli kehnon kallistavi,
Vinohon vihuri viepi,
Kuohu syrjähän sysääpi,
Pois sivulle siirtelevi
Tavotellulta taholta,
Unelmitteni uralta.
On se mullakin venonen,
Paras tuulessa tukeva:
Purjehet on puhki piessyt,
Mureneksi murskaellut
Tuuli puuskalla pahalla,
Vihaisella viimasella:
Palat vain on paltehia,
Surut liinan liepehiä, —
Mihin niilläkin menevi,
Purjehtivi pursirukka?
On se mullakin venonen,
Pursi tuulessa tukeva:
Melast' ei mokoma huoli,
Taivu ruorin tahdonnasta:
Tuulen tuumia kysyvi,
Tuulen mieltä tiedustavi,
Aatoksia aaltosien,
Lainehien lausehia.