POHJOISMAINEN LEMPI.
"Voi, tyttö! Varros! Kostan!
Sytytit sydämen.
Syliini suljen, nostan
Ja sua suutelen".
"Sun, pulmu, povelleni,
Suloisen sivallan,
Ja kultakahleheni
Mä sormees sovitan!"
Näin uhkasin ja vannoin,
Mut immen nähtyäin
Sen rauhass' olla annoin
Ja — hämilleni jäin.
Kuin kiinni kiedottuna
Mä istuin vaiti vain,
Silm' arkana ja puna
Väreili poskillain.
Ja niinkuin pyhyys loisi
Silmistään loistoa,
En tohtinut hänt' oisi
Kädelläin koskea!