VIITESELITYKSET:
[1] Dosterzeen ystäville (kentiesi hänen vihamiehilleenkin) toivon tekeväni mieliksi kertomalla pari kohtausta tämän merkillisen miehen elämästä. Kun "evankeelisen alliansin" kokous oli Baselissa, olimme me kaksi, Dosterzee ja minä saaneet asuntomme saman katoksen alla muutamassa hyvin hauskassa schweitsiläisessä perheessä. Emäntä teki kaikki, mitä ajatella voi, sulostuttaaksensa meidän siellä oloamme ja katkeroittaaksensa jäähyväishetkeä. Kun eräänä päivänä aioimme käydä Münstern'issä pidettävää jumalanpalvelusta kuulemassa, niin mukavat vaunut odottivat meitä ovella. (Ukko Dosterzeen oli näet vaikea astua). Tämä liikutti suuresti vanhusta, ja kun hän vaivalla oli saanut jättiläisruumiinsa vaunuihin, sanoi hän huonolla saksallaan: "Muuan vanha virsi alkaa sanoilla: 'Loistaapi elämä sisällinen kristittyin.' Mutta täällä Baselissa pitäisi laulettaman: 'Loistaapi elämä ulkonainen kristittyin.'" Mutta äkkiä kävi hän totiseksi. Laskien kätensä emännän käteen hän jatkoi: "Ja paras emäntä maailmassa ei meille kuitenkaan voi lahjoittaa mikä parasta on. Oi, lapsi — elämä! elämä! elämä! Jos emme tietäisi, että elämä on meille ilmoitettu, niin kadehtisin noita vaunuhevoisia." — — Eräänä aamuna hän unettoman, tuskallisen yön jälkeen tuli aamiaiselle. Hän oli nähtävästi hyvin alakuloinen. Minä sanoin: "Isä Dosterzee, emme tahdo suoda perkeleelle sitä huvia, että olemme alla päin." "Veli kulta" — hän vastasi — "älkäämme ottako perkelettä laskuun eikä seuraan; sano mieluummin: 'Emme tahdo tehdä Herrallemme Kristukselle sitä häpeätä!'" — Sitten hän iloisella katseella kääntyi emännän puoleen. "Armas emäntä, tehkää hyvin, antakaa minulle suuri kuppi teidän oivallista teetänne!"
[2] Virkaveljien ja muiden kristittyjen, jotka kirjaani lukevat, sopisi ilmoittaa niille, joiden tietävät olevan aikeissa siirtyä, että Bremenissä evankeelinen jumalanpalvelus pidetään siirtolaisia varten ennen jokaisen höyrylaivan lähtöä, ja että siirtolaiset siinä tilaisuudessa myöskin tapaavat Bremenin "sisällisen lähetyksen" asettaman asiamiehen, joka antaa hyviä ja varmoja neuvoja kaikille sekä myöskin luotettavia osotteita niille, jotka nousevat maalle Amerikassa.
[3] Englantilaisen korvissa soi tämä lause samalla tapaa kuin seuraava lause suomalaisen korvissa: "Ei mitään tullpligtigt ole kofferteissa." Sucm. muist.
[4] Hiljan olen uskottomilta miehiltä kuullut, että monen englantilaisen, eikä suinkaan huonoimpien, on tapana tarkasti välttää sellaisia ravintoloita, joissa tietävät tapaavansa maanmiehiään.
[5] Tarkoittaa Bedecker'in kirjoittamaa, mitä yleisimmin käytettyä, punaisiin kansiin sidottua matkustusopasta. Suom. muist.
[6] Tässä ja seuraavilla sivuilla puhutaan ainoastaan Englannista sellaisenaan kuin se ensi katsannolta näyttää. Tiedän vallan hyvin, että kauhea kurjuus piilee tuon ruusuisen ulkokuoren alla; ett'ei säätyeroitus missään kristityssä maassa ole niin jyrkkä ja turmiollinen kuin täällä; että varallisuus ja maatilukset ovat suhteellisesti harvojen kansalaisten käsissä; että miljoonat ihmiset elävät barbarilaisessa raakuuden- ja pakanallisessa tietämättömypden-tilassa. Näihin asioihin palaamme, kun käymme "Lontoon paheiden pesissä".
[7] Korkea patsas, pystytetty sen suuren tulipalon muistoksi, joka hävitti Lontoon v. 1666.
[8] Englannin penikulmia menee noin 6 yhteen Suomen penikulmaan. Suom. muist.
[9] Valtiokirkossa vallitsevista vääristä käytännöistä en tässä tahdo paljon puhua, sillä me emme voi niistä mitään oppia. En ylimallaan ole valtiokirkkojen ystävä ja luulen niiden kohta aikansa eläneen; mutta vielä enemmän kuin mikään muu on Englannin valtiokirkko käynyt maailman mieliseksi, se on niin ylhäinen, niin umpinainen alhaisempiin kansakerroksiin nähden, että sillä siinä tuskin on vertaistansa maailmassa.
Kuuluisa amerikalainen R. W. Emerson, joka muuten ylistelee englannin kansaa yli kaikkien muiden, sanoo: En puolestani yhdy hänen lauselmiinsa; tunnen oloja liian vähän uskaltaakseni niistä päättää yleisesti. Tahdon myöskin mainita että tuo nerokas kirjailija on unitaari (yksyysuskoinen), ja siitä saa moni hänen sanansa selityksensä. Mutta opettavaista on kaikissa tapauksissa kuulla niin suosiollisen ja niin asiaan perehtyneen miehen mieltä. Hän sanoo muun muassa ("Englantilaisluonteen omituisuudet" s. 153 ss.) Vanhan Testamentin oppi on Englannin oppi. Siinä ei enää avata Uuden Testamentin ensimmäistä sivua. Siinä uskotaan kaitselmusta, joka valvoo jokaista puntaa sterlingiä. He eivät ole idealisteja eivätkä kristiaaneja. Gentlemanni luulee, että hänen puoleltaan on varsin alentavaista rukoilla Jumalaa. Muuan mainio herttua lausui kerran, kun parlamentissa oli puhetta saadusta voitosta, luulevansa ett'eivät he olleet hyvin kohdelleet kaikkivaltiasta Jumalaa, ja että heidän ylevämielisyytensä mukaista olisi niin suuren voiton jälkeen jollain sopivalla tavalla osoittaa kiitollisuuttansa. Englannin kirkko on aatelia varten, vaan ei mitenkään köyhiä varten. Työkansalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä, gentlemannit vakuuttavat nykyään alihuoneessa, ett'eivät he eläissään ole nähneet reikänuttuista miestä kirkon muurien sisäpuolella.
Englantilaisen ymmärryksen uneliaisuus uskontoon nähden osoittaa kuinka paljon järkeä ja järjettömyyttä sopii yksiin aivoihin. Englantilaisten uskonto on pelkkää korupuhetta, heidän kirkkonsa on nukke ja kaikkea arvostelua lykkäävät he luotaan kauhistuksen ulvonnalla. "Te luulette heidän sivistyneissä seuroissaan naurettavan alhaison uskonvimmaa, sitä he eivät tee; he ovat itse alhaisoa"…
Näin Emerson. Minun tekisi hyvin mieleni kuulla kuinka paljon tai kuinka vähän totuutta uskovainen ja ennakkoluuloista vapaa englantilainen löytäisi näissä muistutuksissa.
[10] Tunnettu suomalaiselle lukijakunnallekin "Juho Peltosen esitelmän" tekijänä. Suom. muist.
[11] Väärinymmärtämisen välttämiseksi huomautan kumminkin, että ulkonaista muotoa silmällä pitävät papit tähän asti Englannin kirkossa ovat vähemmistönä. Suokoon Jumala että niin vastakin olisi, muuten Englannin kansa joutuisi katolisuuteen ja paavilaisuuteen. Englannin valtiokirkon useimmissa kirkoissa on jumalanpalvelus melkeen yhtä koruton kuin reformeeratuilla Saksassa ja Schweitsissä, se vaan eroitusta, että koko englantilaisessa valtiokirkossa kirkonmenot ovat jumalanpalveluksen ydin.
[12] "Reichsbote" (Saksan valtakunnan sanansaattaja) jolla tavallisesti on niin tarkat tiedot, kertoi hiljakkoin että v. 1878 enemmän kuin 7 miljoonaa englantilasta, siis melkein kolmas osa koko kansakunnasta, jossain muodossa oli syönyt armoleipää. Se olisi kauheata!
[13] "Temperance" merkitsee, kuten tietty on, itsessään ainoastaan kohtuutta. Alkujaan tarkoittivat yhdistykset juopumusta vastaan ainoastaan kohtuullisuutta päihdyttävien juomain käyttämisessä; mutta melkein kaikki kohtuuden-yhdistykset ovat hajonneet. Sana "temperance" on kuitenkin pysynyt käytännössä ja sillä tarkoitetaan itsensä hillitsemistä semmoisten juomain nauttimisesta.
[14] Välttääkseni väärää käsitystä huomautan minä tässä vielä kerran, että edellä mainitut ja seuraavaiset muistutukset koskevat ainoastaan niitä teetotaler'ia, jotka perustavat raittiutensa raamatun pohjalle ja tahtovat koroittaa sen uskonnolliseksi lai'ksi. Toisia taas, jotka tuntevat kutsumuksen näyttää esimerkkiä heikkojen tähden, mutta eivät millään muotoa tahdo tehdä esimerkkiänsä muille kristityille pakoksi, kunnioitan minä, kuten jo sanoin, sangen suuresti.
[15] Englannissa on koko joukko ihmisellisyys-yhdistyksiä, jotka ovat toimittaneet senlaisia kahviloita. Niitä on sadoittain perutettu ympäri koko maata etenkin suuriin kaupunkeihin. Ja missä niitä on, siellä ovat ne suureksi siunaukseksi. Ne antavatkin suurimmaksi, osaksi huolimatta helpoista hinnoista, tarpeeksi, osittain jokseenkin paljon voittoa omistajoillensa. Tekijä.
[16] Seuraavat tiedot, joiden todenperäisyyden minä voin ta'ata, ovat suurimmaksi osaksi saadut "Bremer Kirchenblatt'ista". Tekijä.
[17] Oikeammin 1800, jolloin valtiopäivät julistivat viinanvalmistuksen vapaaksi ja säädyt ottivat maksaaksensa viinaveroa; 1809 pantiin viinarahat suostuntaverojen joukkoon. K.m.
[18] Sangen väärä käsitys olisi se, että muta englantilaiset tavan ja perityn tottumuksen suuren vaikutuksen tähden olisivat millään tavoin orjallisia olennossaan. Päinvastoin ei mikään muu kansa liiku niin vapaasti kuin englantilaiset. Tapa on heidän oma itsellensä määräämä laki, joka on ainoastaan heidän oman tahtonsa ilmaiseminen. Vapaudenhenki, rohkeus, voima ja oikeus ne ovat englantilaisen olentoa kuvaavat ominaisuudet. Ja tavan määräämän alan ulkopuolella on vielä ääretön tila vapaudelle, ja englantilaiset käyttävät niin laajalta tätä vapautta, että tämän ihmeellisen saaren joka puolella vilisee omituisia ihmisiä, erittäinkin varakkaammista säätyluokista. Tekijä.
[19] Kun minä näissä lehdissä puhun enemmän Englannin kristillisyyden sairaista puolista, niin en tietysti sillä millään tavoin tahdo sanoa, että Englannin uskonnollinen elämä ylipäätään on sairas. Päinvastoin, niin kirkon alalla kuin perhe-elämässäkin näkee siellä perin tervettä kristillisyyttä. Mutta siitä emme tahdo tässä kertoa, mikä englantilaisille ja meille on yhteistä, sitä ei tule niin tuntemaankaan noin maassa pistäytymällä. Sairaus kohoo kaikkialla enemmin pinnalle, ja me puhumme tässä siitä saadaksemme itse siitä oppia. Tekijä.
[20] "Im Trüben fischen" — "die Trübsal" — "die Trübseligen" muodostavat Saksassa sanakomman, jota meidän kielellämme on mahdoton ilmaista. Suom. muist.
End of Project Gutenberg's Matka-kuvaelmia Englannista, by Otto Funcke